.

.
.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Joulukaktus kukkii

Näin sen nyt ensimmäisen kerran täällä meillä, joulukaktus alkoi kukkia. Aina se on ihanaa, kun kukat tekevät nuppuja ja avaavat niitä, mutta kaktuksen kukkiminen on ihan erityistä. Se on niin erilainen kasvi kukkiessaan, sen kukinta on niin loistelias normaaliolotilaan verrattuna.



Kukinta on vielä aluillaan, mutta kaktuksen alhaalla roikkuva latva alkaa jo täyttyä nupuista ja kukista. Kuva ei valitettavasti tee oikeutta jo tämänhetkiselle kukkarunsaudelle:



Myös sisälle talvehtimaan tuotu valkoinen pelakuu ahkeroi tehdä kukkia. Vein suurimman osan pelakuista viileään varastoon talvehtimaan ja viettämään lepokautta, mutta kolme jätin sisälle. Ovatkohan ne keväällä väsyneitä kun eivät saa levätä talvea?


Sitten vähemmän hemaisevaan aiheeseen. En voi käsittää, kuinka paljon pientä ja ilmeisesti ihan tarpeetonta rompetta kotiimme kertyy. Se on ahdistavaa roskaa, mutta ei kuitenkaan selvää roskaa; tavaroita, joita ehkä vielä joskus voi tarvita. Mutta joita ei kuitenkaan enää koskaan tarvita. Lapan niitä erilaisiin miljoonalaatikoihin ja aina kun sellainen tulee täyteen, koko laatikko unohtuu, eikä kukaan enää koskaan kaipaa sieltä mitään. Avaan teille keittiössämme sijaitsevan miljoonalaatikon, kas tässä:



Ajattelen usein tyylikkäitä sisustuslehtiä selaillessani, että 
onkohan niissä huolettoman eleganteissa kodeissa jossain piilossa miljoonalaatikko...  
Ajatus tuntuu lähes syntiseltä,eihän niissä nyt sellaista voi olla, hyi!

Kävijätilastojen mukaan sadat ihmiset Suomessa, Saksassa, USAssa ja Venäjällä ovat käyneet katsomassa blogiani. Vaikea uskoa, täällä on aavemaisen hiljaista ja tunnen itseni totaaliseksi yksinpuhelijaksi. - Hyvä jos blogillani on oikeasti ollut edes yksi lukija.

Nyt vetoankin Sinuun, mahdollisesti blogiini eksynyt ihminen. Voisitko ilmaista itsesi ja vastata kysymykseen miten selviät turhan roinasi kanssa. Onko Sinulla miljoonalaatikko? Vai oletko onnistunut niin, ettei kotiisi kerry ainakaan läjäpäin mitään turhaa pikkutavaraa?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Täällä yksi aavelukija :) Valitettavasti en ole mistään eksoottisesta maasta vaan ihan kotiSuomesta. Ja kyllä, meillä ainakin on useampikin miljoonalaatikko, jotka sitten lasten avustuksella purkautuvat joskus ympäri huushollia...:/

terveisin MinnaS.

Pilvi kirjoitti...

kiitos Minna kommentista! Ihanaa nähdä, että täällä on oikeasti joku käynyt :-)

Ja lohdullista, että muillakin on miljoonalaatikoita.. Ne ovat niitä vähemmeän toivottuja elämän ja varsinkin sisustamisen sivutuotteita. Laatikoista huolimatta sekalaista pikkutavaraa riittää meillä vielä kasoiksi ympäri taloakin.

Jostain sitä rompetta vaan alituisesti sikiää, niin että kaikki hyvät neuvot sen vitsauksen taltuttamiseksi olisivat tervetulleita!

randomi kirjoitti...

tämä on ihana blogi tykkään tästä hirveästi ehdotan kavereillekkin.

Maija Maitoparta kirjoitti...

Meillä ei ole mitään tuollaisia kauheita miljoonalaatikoita. Meillä kaikki tuo roina on pöydillä ja hyllytasoilla. Lisäksi sitä on varastot pullollaan sekä kaikki komerot ja lisäksi vielä mökki pullistelee liitoksistaan roinamäärän kanssa.

Pilvi kirjoitti...

Kiitos Maija kommentista!

Rehellinen ollakseni meilläkin roinaa riittää noiden laatikoiden lisäksi vielä pöydille, hyllytasoille, sohvien ja sänkyjen alle, komeroihin jne.

Mistä sitä oikein sikiää.... !

Pilvi kirjoitti...

Niin ja Randomi, kiitos kivasta kommentistasi! Kuulostat kyllä jotenkin tutulta... mistä uskallan päätellä, ettei kavereitasi ehkä kuitenkaan kiinnosta kotiblogit :-)