Sima yllättää joka vuosi, sehän valmistuu ohjeen mukaan kokonaisen viikon. Havahdun tähän tosiasiaan aina liian myöhään. Niinpä meidän vappusima on yleensä kolmen-neljän päivän ikäistä. Sitä on käytetty lämpimässä yhden vuorokauden sijasta kaksi ja jäähdytetty sen jälkeen jääkaapissa kylmäksi vielä päivän tai kaksi. Hyvin toimii niinkin. En huomaa eroa "oikeaoppisesti" valmistettuun.
Monet rusinatkin pompahtelevat tuossa ajassa pintaan, toiset taas eivät koskaan. Eli niistä ei kokemukseni mukaan voi päätellä siman valmiutta.
Siitä lähtien kun meillä on ollut mökki, olemme viettäneet siellä kaikki vaput. Ennen koko perheellä, nykyisin yhä useammin miehen kanssa kahdestaan. Se on erilaista, mutta ei yhtään ankeampaa. Pitkän lapsiperhehulinan jälkeen on oikeastaan varsin rentoa ja kivaa lomailla aikuisten kesken. Mies sattuu vielä olemaan erityisen hyvää seuraa :)
Lisäksi mökkinaapureina pienen kävelymatkan päässä asustelevat vanhat rakkaat ystävämme, joiden kanssa on pidetty tiiviisti yhteyttä opiskeluvuosista lähtien. Heidän perhetilanteensa on sama kuin meilläkin, eli nuoriso on mökillä mukana vain satunnaisesti. Olemme siis pariskuntina palanneet ikään kuin lähtöpisteeseemme, voimme hengailla rennosti yhdessä aina kun seurankipeys yllättää.
Kesäaikaan pienen venematkan päästä löytyvät myös toiset hyvät ystävämme, eli hyvin on mökkielämän laatuseura varmistettu!
Lauantaina saapuessamme ilta oli tyyni
Sunnuntai-aamu valkeni sumuisena
Sisäkylppäri, joka mahdollistaa mm. lämpöisen suihkun, on yksi mökin tärkeimpiä fasiliteetteja
Meillä mies tekee useimmiten aamupalan. Arkiaamuina kotona se on tavallisesti kahvi ja kaurapuuro pienine lisukkeineen. Mökillä nautimme runsaampia, brunssi-tyyppisiä aamupaloja. Tämä johtuu paitsi siitä, että miellämme nykyisin mökin kaikinpuolisen maksimaalisen nautiskelun tyyssijaksi, niin myös yksinkertaisesti mökkielämän kiireettömistä aamuista. Aamiaispöydässä voi hyvin vierähtää vaikkapa puolitoista tuntia. Kesällä se tapahtuu useimmiten ulkona.
Vapun kunniaksi tuli oikeata aamupala-hemmottelua
Rooman hellehatut ovat kotiutumassa mökille
Ah, eväskori ja unelmat aamukahviretkistä luodoille tyyninä, lämpöisinä kesäaamuina
Savusauna kuuluu mökillä lähes jokaiseen iltaan. Sen lämmittäminen alkaa jo varhain iltapäivällä.
Savusaunan myötä polttopuiden tarve mökillä on noussut ihan uudelle tasolle. Pääsimme ostamaan paikalliselta isännältä komean leppähalkokasan rantaan tuotuna. Mies sai touhuta muutaman tunnin ennen kuin halot olivat sateelta suojassa, kauniissa pinoissa.
Yksi oma mökkiruokalempparini ovat grillatut kala-kasvisnyytit. Ne ovat helpot tehdä, ainekset löytvät aina kaapista ja lopputulos on taatusti onnistunut. Ohjetta voi varioida loputtomiin, mutta perusidea on, että otetaan pala foliota, pilkotaan keko mitä tahansa kasviksia ja päälle ladotaan jotain kalaa. Vähän suolaa ja pippuria, sekä pinnalle muutamia nokareita jotain soveltuvaa tuorejuustoa. Sitten nyytit grilliin (tai uuniin). Noin tunnin haudutus ja se on siinä; jo nyyttien avaaminen on nautinto, sillä kääreestä tulvahtava tuoksu on taivaallinen.
Mies paistoi lohi-kasvisnyyttien kaveriksi kuhafileitä
Poikkesimme naapurissa munkkikahvilla
Keväällä merellä on ihmeellinen äänimaailma. Joka puolella humisevat tuhansien lintujen kujerrus, huutelu, vislailu, huhuilu, viserrys ja kurlutus. Tulee mieleen viidakon äänet.
Merellä myös näytti lumoavan kauniilta
Ihailimme yhdessä auringonlaskua
Kun lopulta palailtiin hämärtyvässä kevätillassa takaisin mökille, savusauna odotti jo valmiina
Vappua vastaanotettiin perinteiseen tapaan, tutussa seurassa
