maanantai 29. kesäkuuta 2020

Tämä blogi

Minulla ei koko bloggaus-historiani aikana ole ollut oikeastaan mitään tavoitteita homman suhteen. Olen kuvannut omaksi ilokseni ja päivittänyt kuvia blogiin. Kaupalliset yhteistyöt ja tarjoukset jollekin alustalle siirtymisestä olen torjunut, koska ne ovat tähän asti tuntuneet liian kahlitsevilta tai velvoittavilta. Olen halunnut vain kuvata ja kertoa pienimuotoista tarinaa yhden perheen tavallisesta elämänmenosta, omilla ehdoillani.

Tai itse asiassa, on minulla kyllä ollut yksi tavoitekin, tuohon edelliseen suoraan liittyen; tallentaa tätä oman perheen elämää sellaiseksi kuvakertomukseksi, johon voisi aina myöhemmin palata. Ja paljon on palattukin. Blogin äärellä on muisteltu jouluja ja juhannuksia, matkoja, tarkastettu istutettujen taimien lajinimiä tai löydetty täsmällinen ajankohta  jollekin hankinnalle, tai jonkin projektin aloitukselle. Kätevää kuin mikä!

Välillä on ollut myös kausia, että bloggaus on tökkinyt ja melkein hiipunut. Blogin päivittäminen on voinut unohtua pidemmäksikin aikaa. On ollut muutamaankin kertaan hyvin lähellä, että vanha valkoinen talo ja musta mökki olisivat kiittäneet ja sulkeneet ovensa. Nämä ovat liittyneet tunteeseen, että toistan itseäni eikä ole oikein mitään uutta annettavaa. 

Niiden vaiheiden yli on menty ajatuksella, että kun oma elämä on blogin aiheena, niin siitä on sitten revittävä. Meidän elämä on tällaista. Arki vaan tuntuu usein toistavan itseään, eikä mitään sen kummempaa tapahdu. Mutta sehän siinä arjessa lopulta onkin niin ihanaa! 

On kesä, kahvitellaan potagerissa ja käydään mökillä, uidaan ja saunotaan. Sitten talvi, ihastellaan puuterista ensiunta ja tuskaillaan, kun se lumi on muuttunut kolattaviksi valleiksi eikä vielä huhtikuussakaan ole lähtenyt minnekään. Ja taas uusi kesä, kahvitellaan potagerissa... Ja niin edelleen. 

Kaiken tämän ohessa tilanne on kuitenkin kehittynyt siihen, että tällä blogilla on nykyisin noin kymmenentuhatta katselijaa kuukaudessa. Minusta se on aivan hurjan paljon - vaikka tietysti onkin vielä kaukana oikeasti ison blogin katselijamääristä. Mutta kymmenentuhatta poikkeajaa vanhassa valkoisessa talossa joka kuukausi ja blogin katselukertojen kokonaismääräkin lähestyy puolta miljoonaa. Suuri määrä ihan oikeita ihmisiä! Se liikuttaa itseäni kovasti. Siellä jossain te kaikki olette, omine tarinoinenne.

Yleisestä tavoitteettomuudesta johtuen minulla kesti myös pitkään mennä instagramiin. Tätä asiaa myös  ihmeteltiin todella usein, miksei blogilla ole instaa. 

Kolmisen viikkoa sitten, koronaeristyksen aiheuttaman pitkän vähävirikkeisyyden seurauksena innostuin viimein instagramista. Raahasin rakkaan, vanhan taloraihnamme sinne, kera mustan mökkeröisen. Instagramissa onkin ollut vilkasta ihan alusta lähtien.

Se on ollut yllättävänkin kiva juttu, tällä vielä hyvin lyhyellä kokemuksella! Olen jopa saanut mukavaa kontaktia teihin blogini lukijoihin ja löytänyt paljon samanhenkisiä ihmisiä. On ollut ilo tutustua teihin ja mahtaviin instasivuihinne! Moni teistä on myös ottanut yhteyttä viestein. Se kaikki on ilahduttanut paljon, lämpöiset kiitokset kaikille ♡

Sitten varsinaiseen asiaan. Helteen takia kaupunkielämä muuttui taas nopeasti mökkielämäksi. Merivesi on tällä hetkellä mökkirannassa 22-asteista.

Kuumuuden takia aamiaista ei ole muutamana viime päivänä voinut nauttia talon aurinkoisella puolella edes suuren varjon alla. On pitänyt hakeutua vielä syvempään varjoon.

Olen kaikessa hiljaisuudessa omistanut tämän kesän oman kokonaishyvinvointini edistämiseen. Asia, joka tahtoo kiireisessä elämänrytmissä unohtua. Siihen kuuluu runsaan saunomisen ja uimisen, sekä muun liikunnan, ihon- ja hiustenhoitamisen ja mielenkiintoisiin asioihin ja rakkaisiin ihmisiin keskittymisen lisäksi mm. myös terveellinen ruokavalio. Nautintojakaan unohtamatta. 

Haluaisin olla syksyllä kaikin puolin levännyt ja hyvässä kunnossa!

Mökin kylppäri on yksi lempipaikoistani, viihtyisä ja toimiva 

Kesäelämä on jatkuvaa pallottelua kodin ja mökin välillä. Kotikin on kesällä parhaimmillaan, eikä sieltä haluaisi olla kovin kauaa yhtäjaksoisesti pois. Meidän koti- ja mökkiympäristöt ovat myös mahdollisimman erilaiset. Koti on suuren, vehreän omenapuutarhan ympäröimä 30-luvun hirsihuvila järven rannalla. Mökki taas kalliolle rakennettu moderni huvila meren äärellä, karun ulkosaaristomaiseman keskellä. Pelkkä niiden välinen vaihtelu virkistää.

Vaikka meillä molemmilla miehen kanssa on tavallista enemmän lomaa ja muutenkin paljon yhteistä vapaa-aikaa, sekä varsinkin miehellä mahdollisuus aikatauluttaa työaikojaan joustavasti omien aikataulujen mukaan, ei aika kuitenkaan oikein tunnu riittävän kaikkeen mihin haluaisi.  

Nyt aktiivisemman mökkikauden aikaan rantasaunaremontti kotona on edennyt hitaasti. Alakuvassa järven puoleinen seinä on saanut uudet ikkunansa, sekä melkein kaikki ekovillat ja tervapaperit seiniin. Seuraavaksi ovat vuorossa pintalaudoitus ja koko saunarakennuksen maalaaminen, jolloin sen ilme tulee kohentumaan kerralla. Katto on jo maalattu.

Saunan kaiteella kuivuu rakennusmiehen pyyhe, sillä seinää tehtiin kovassa helteessä ja välipulahdukset järvessä olivat tarpeen.

Näkymä rantasaunan ovelta potageriin



Mukavaa kesäviikkoa!


sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Helteinen juhannus

Tänä vuonna juhannussäät ovat olleet poikkeukselliset. Aurinko on paistanut lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpötilat ovat huidelleet hellelukemissa. Yleensähän juhannus- ja joulusäässä ei ole täällä päin kovin suurta eroa ja kesä alkaa kunnolla vasta heinäkuussa.

Juhannusjuhla alkoi oman potargerin raparpereista tehdyllä kesäjuomalla

Myös mansikkainen britakakku kuuluu meidän juhannukseen

Juhannuspäivään taas kuuluu veneajelu. Tämänvuotisessa säässä ei ollut kiirettä takaisin.


Aurinkoisia keskikesän päiviä!


sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Käsityöprojekteja pitkästä aikaa


Mies puurtaa innoissan täyttä työpäivää rakkaan rantasaunansa kimpussa. Kuten aina tällaisissa hankkeissa, yksi asia johtaa toiseen, eli uusia korjaamiskohteita löytyy helposti.

Viimeksi  löylyhuoneen seinästä paljastui pehmennyt alajuoksu, joka täytyi tässä yhteydessä uusia. Myös koko rakennuksen perustuksia on pitänyt vähän kunnostella. Tähänkin "pikkuremonttiin" tulee menemään aikaa enemmän, kuin alussa luulimme. Mutta tuleepa sitten tehtyä kunnolla.

Minäkin joudun vähän odottelemaan oman osuuteni alkamista. Olisi niin kiva päästä jo tekemään pintakäsittelyitä ja varsinkin sisustamaan!

Tässä odotellessani aloitin tekemään Bellalle uutta villapaitaa. Tällä kertaa hieman ohuemmasta langasta, puikoilla 3. Kaikki Bellan muut puserot ovat moniin tilanteisiin vähän liian paksuja.

Instagramissa joku muuten kommentoi Bellan pientä, söpöä hymyä. Totta, varsinkin vanhemmiten Bellan suunpielet ovat alkaneet kääntyä yhä enemmän ylöspäin. Se synnyttää hänelle vähän sellaisen salaperäisen Mona Lisa-ilmeen. Näyttää siltä, kuin Bella ymmärtäisi tästä elämänmenosta enemmänkin..

Villapaidan ensimmäinen sovitus

Täällä on ollut lämpimät, melkein helteiset säät. On niin kivaa olla puutarhassa, ettei sisälle malttaisi mennä millään. Juuri nyt kaikki kukkii ja kasvaa kohisten. Ja pihalla tuoksuu ihanalle, varsinkin iltaisin!

Kuten jo aiemmin kerroin, tiukimman koronaeristyksen aikaan mies huolellisesti askarteli rantasaunaan kaksi pyöreätä yläikkunaa. Niistä tuli todella hienot! On melkoinen puusepäntyön mestarinäyte tehdä noin erikoiset ikkunat, vieläpä ilman varsinaisia puusepän työkaluja (ja koulutusta). 

Ikkunoihin lopuksi asennetut vanhat, käsinpuhallatetut lasit kruunasivat kokonaisuuden.

Kuluneella viikolla ne sitten asennettiin paikoilleen

Kun mies oli sahannut pyöreän reiän ikkunan paikalle, hän huuteli yläkerrasta, että miltä näyttää. Vastasin, että ihan jees, mutta vielä parempi olisi, jos reikä olisi keskellä. Olisi pitänyt olla kamera juuri silloin valmiudessa, sillä miehen pää ilmestyi reikään alle sekunnissa ja ilme oli näkemisen arvoinen. 

No olihan se reikä tietysti keskellä, ei hän sitä vinoon olisi leikannut :)

Myös löylyhuoneeseen lisättiin pieni, neliruutuinen ikkuna. Se on siinä ihan täydellinen, avaa lauteilla istuville juuri sopivasti soman taulun ilta-aurinkoiselle järven lahdelle.

Sen sijaan saunakammarin isompi ikkuna tuotti päänvaivaa. Mietimme loppuun asti, laitammeko sitä lainkaan. Ongelma tuntui olevan lähinnä saunakammarin sisäpuolella. Se oli alkuperäisillä ikkunoilla levollinen ja sopusuhtainen tila.

Lopulta kuitenkin päätimme laittaa ikkunan. Järvimaisema on saunarannassa niin kaunis, että sitä on kiva katsella saunakammaristakin. 

Kun ikkuna sitten oli paikoillaan, huolemme osoittautui turhaksi. Se istui rakennukseen kaikin puolin erinomaisesti, kuin olisi ollut siinä aina. 

Mutta sellainen jännä juttu näiden muutosten myötä on tapahtunut, että rantasauna on alkanut kaivata minun silmissäni valkoisia nurkkalautoja. Aiemmin en ole sellaista miettinyt. Ehkä se johtuu siitä, että kun ikkunoita on nyt enemmän, rakennus on alkanut näyttää jotenkin suuremmalta ja siksi kaivata ääriviivoihinsa jotain kokoavaa elementtiä.

Tässä saunakammarin järvenpuoleinen seinä ennen ikkunaa ja sen jälkeen

Ja tältä näyttää rantasaunan uusi päätyikkuna ylös päärakennuksen edustalle. Tässäkin kohti silmäni kaipaavat niitä nurkkalautoja..

Näillä säillä ei tulisi mieleenkään ruokailla sisätiloissa. Vaihtelunhaluisina katamme pöydän milloin millekin puolelle puutarhaa. 

Laituri on yksi suosituimpia paikkoja, vaikka sinne on pitkä matka ja siellä on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni pöytä.

Juhannusruusu on tällä hetkellä täpötäynnä voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Etenkin illalla sen ohitse on ihana kävellä.

Olen säilyttänyt varastossani lähes kymmenen metrin pätkää pellavavohvelikangasta. Se on myös mahtavan levyistä, 2,4 metriä. Meillä on tuosta kankaasta käytössä jo kaksi kylpypyyhettä ja muutamia käsipyyhkeitä, jotka ovat parhaita kaikista; imukykyisiä ja ihanan tuntuisia iholla. 

Niinpä polkaisimme tyttären kanssa pyyheliinatehtaan pystyyn. Saamme tehtyä tästä kangasmäärästä yhteensä 37 reilunkokoista kylpy- ja käsipyyhettä, jotka aiomme jakaa keskenämme. 

Mutta sitä ennen meidän molempien täytyy kiinnittää vielä aika paljon nuppineuloja ja polkea ompelukonetta!


Hyvää sunnuntaita!


sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

Vapaa-ajan harrastuksia


Nyt, kun lomamoodi pienen saaristoirtioton jälkeen alkaa toden teolla saavuttaa tajunnan, myös rantasaunan pintaremonttihanke on alkanut saada uutta potkua. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että projektiin on todella ryhdytty muutenkin kuin haaveilun tasolla. 

Rantasauna on rakennettu 30-luvun puolivälissä ja se on edelleen lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Tuota alkuperäiskuntoa on tarkoitus myös kunnioittaa, emme aio tehdä saunaan mitään radikaaleja muutoksia. Suunnitteilla on lähinnä korjailua ja korkeintaan pienten käytännöllisyyttä lisäävien toimenpiteiden tekemistä. Esimerkiksi sähkövalaistuksen pehmeää lisäämistä. 

Saunassahan on koko ajan ollut sähköt, mutta silti siellä on pääasiassa oleiltu kynttilöiden ja lyhtyjen valossa. 

Rakennus on noin 25 neliömetrin kokoinen käsittäen aika ison saunan, pienen eteisen ja pukuvälikön, sekä saunakammarin. 

Itse sauna on vuosikymmenten saatossa tummunut lähes mustaksi, mistä kovasti tykkäämme.

Sen sijaan saunan muiden tilojen väritys on tuottanut hiukan päänvaivaa. Rakennuksesta löytyy monensävyiseksi patinoitunutta puupintaa, myös aika vaaleata puuta on tullut esiin puretun kaapin takaa. Sisätilojen ilme freesiytyisi nopeasti, jos ne kaikki vaan maalaisi jollain sopivalla sävyllä. 

Mutta mies on kiintynyt vanhoihin puupintoihin, eikä halua että niitä maalataan. Rantasauna on erityisen rakas juuri hänelle (ja nykyisin myös nuoriksi miehiksi varttuneille pojillemme), joten toivetta tulee tietysti kunnioittaa.

Olenkin pohdiskellut, että käsittelisin pukutilan ja saunakammarin seinät ja katot jollain kevyesti sävyttävällä puunsuoja-aineella, jolloin tiloihin saataisiin vähän yhtenäisempi ja rauhallisempi ilme. Kaikki lattiat voisi sitten maalata vaikka vaalealla helmenharmaalla, valoa ja raikkautta tuomaan. 

Ensi viikolla päästään varmaankin jo jonkinlaisiin ratkaisuihin asiassa!

Alppiruusujen kukinta alkaa olla komeimmillaan

Ihan ensitöikseni taidan kuitenkin tervata veneen. Se synnyttäisi ihanan tuoksunkin koko tienoolle, jolloin puuhat rantasaunan parissa tuntuisivat vielä mukavammilta.

Saunaremontin vaiheista lisää myöhemmin, myös blogin upouuden Instagramin puolella :)

Onnellista kesäviikkoa!