Joulukalenteri

Joulun alla kaupat ovat täynnä erilaisia suklaakalentereita. Lapsille kalenterit ovat tietysti tärkeä osa joulun odotusta, mutta en halua ostaa neljää kertakäyttöistä suklaakalenteria. Siksi meillä on jo pitkään toimittanut joulukalenterin virkaa Tiimarista joskus ostettu puinen lokerikko, johon olemme lasten kanssa joulun alla askarrelleet tulitikkurasioista erilaisia  pikku paketteja. Tänä vuonna ajattelin tehdä tuohon lokerikkoon sopivan kokoiset ja toimivat laatikot. 

Laatikoiden materiaalina käytin valkoista kartonkia ja saumojen kiinnittämiseen kaksipuoleista teippiä. 

Lopuksi vielä päällystin laatikot erilaisilla silkki- ja lahjapapereilla ja viimeistelin servettilakalla.

Olen muuten joskus kauan sitten käyttänyt paperin pinnan lakkaamiseen erikeeperistä ja vedestä itse sekoittamaani, juoksevaa liuosta. Sinooberista löytämäni servettilakka oli minulle uusi tuttavuus, se on myöskin tarkoitettu paperin lakkaamiseen ja esim. paperikuvien kiinnittämiseen erilaisille pinnoille. Kun sitä käsittelin, alkoi tuntua, että taitaakin olla kyseessä juuri sama vanha erikeeperin ja veden sekoitus. Samanlainen koostumus, sama haju ja lopputulos. 

Vain hinta oli eri, eli moninkertainen erikeeperivesiliuokseen verrattuna. Palaan siis ensi kerralla takaisin vanhoihin konsteihin. 

Täällä pääkaupunkiseudulla ollaan odotettu ensimmäistä adventtia mahtavassa lumipyryssä!

Joulun värit ja valot näyttävät kauniilta kun on niin talvista

Hyasintit tuoksuvat kohta

 Tunnelmallista adventin aikaa!

Isä

Meidän perheessä isä tykkää marsipaanista, joten päätettiin lasten kanssa kuorruttaa isänpäiväkakku marsipaanilla.  

Olisin itse ollut jonkin klassisemman teeman kannalla, mutta lapset olivat sitä mieltä, että kakussa täytyy ehdottomasti olla isän kuva. Siispä siitä lähdettiin, vaikka aavistin jo etukäteen naturalistisen marsipaanimuotokuvan vaaran paikat; kakkuun saattaisi syntyä runsaasti tahatonta komiikkaa. 

Ja vähän sen suuntaisestihan siinä sitten kävikin... Marsipaani on yllättävän kankeaa työstettäväksi, sen värisävyt ovat imeliä, eikä esim. sulalla suklaalla ole kovinkaan helppoa piirtää.

Uunipellin kokoinen marsipaani-isä rusottavine poskineen ja suklaapartoineen oli niin vaikuttava ilmestys, että sanattomaksi veti.

Lapset saivat suunnitella myös kakun sisuksen; pohjat värjättiin elintarvikeväreillä punaisen, keltaisen ja oranssin sävyihin. Väleissä vadelmahilloa ja valkosuklaamoussea. 

Isänpäivän aterian valmistaminen alkoi keltasipuleiden täyttämisellä. Jokaiseen tuli rastin muotoinen halkeama, joka täytettiin voista, valkosipulisilpusta, merisuolasta ja yrteistä sekoitetulla tahnalla. Sitten sipulit käärittiin folioon ja jätettiin uuniin hautumaan miedolla lämmöllä noin tunniksi. Hautumisen aikana taloon levisi taivaallinen tuoksu. 

Valmiit sipulit olivat maistuva lisuke barbeque-maustetulle uunilohelle katkarapukastikkeen kera

Pyhäinpäivää

Marraskuu juontaa nimensä sanasta "marta", kuollut. Luonto on lepotilassa, mikään ei kasva. Ulkona on hiljaista ja  kaunista. Kun kirkkaat värit puuttuvat puiden rytmi ja loppusyksyn monisävyinen värimaailma pääsevät oikeuksiinsa.  

Kotirannassa oli tänään pyhäinpäivänä rauhallinen tunnelma 

Iltapäivällä laskeutui yllättävä sumu

Välillä taivas repesi ja kalpea marraskuun aurinko valaisi hetkeksi maiseman

Viimeisetkin kesän kukat ovat lakastuneet, puutarha nukkuu

Pyhäinpäivän kynttilät valaisevat hämärtyvää iltaa

Vaikka marraskuussa luonto on hiljaa ja kaikki näyttää kuolleelta, uuden elämän merkit ovat jo nähtävissä

Hyvää pyhäinpäivää!