Pääsiäisen viettoa

Värivalot päätyivät lopulta sisääntulokuistin pääsiäiskoristukseksi, jonne ne hyvin sopivatkin

Kiirastorstaina kuunneltiin Matteus-passiota ja tehtiin pääsiäisvalmisteluita

Ei pääsiäistä ilman pashaa. Kulitsan teen vasta  ihan viime tipassa, niin että se saadaan uuninlämpöisenä juhlapöytään.

Myös ihanat lusikkaleivät kuuluvat meidän pääsiäispöytään

Työkaverini kertoi kiinnostavia juttuja lapsuutensa pääsiäisperinteistä. Heillä maalaistalossa esimerkiksi tehtiin mämmi aina itse, ja hyvää oli. Munien pintaan värjättiin riisikuvioita. Olisipa ollut tosi hauskaa valmistaa meillekin kotitekoista mämmiä, mutta valmistaminen kestää monta päivää enkä siis enää tänä pääsiäisenä ehtinyt. Ensi vuonna sitten. 

Mutta munia kokeilin värjätä siten, että kastelin ne ensin vesihanan alla, pyörittelin sitten riisiryyneissä ja käärin lopuksi nailonsukkaan. Sen jälkeen keitin munat sipulinkuorilla värjätyssä vedessä. Sukka oli kuitenkin harmillisesti liian löyhäkudoksinen, eikä kovin moni riisinjyvänen pysynyt koko kiehutuksen aikaa munankyljessä kiinni, niin kuin pitäisi. 

Tarvittaisiin periksiantamaton puuvillakangas, joka kiedottaisiin munan ympärille vaikkapa rautalangalla, niin että riisikerros pysyisi tiukasti paikoillaan. Mutta jotain käsitystä riisikuvioinnista kuitenkin sain.

Sipulinkuorivärjäyksen lisäksi kokeilin, millainen väri tulisi punajuurenkuorivedessä. Vaikka vesi kattilassa oli voimakkaan lilanpunaista, niin munista tuli pellavanharmaita.

Pitkäperjantaina, päivää ennen varsinaista pääsiäisyön ateriaa, virittäydyimme tunnelmaan kevyen punajuuri-kasviskeiton ja karitsankarettein myötä.  Punajuurikeiton ohje löytyi Hesarin ruokatorstai-sivuilta reilu viikko sitten.

Keittoa haudutettiin kauan 

Keiton seurana keitettyä munaa ja smetanaa

Jälkiruuaksi kahvia, lusikkaleipiä ja pashaa

Iltayöstä käytiin vielä koko perheellä kuuntelemassa keskiaikaisessa kirkossa seitsemän Dietrich Buxtehuden Membra Jesu Nostri-kantaattia