Syyssynttärit

Potager on tuottanut satoa vaihtelevasti. Salaattien ja yrttien suhteen olemme eläneet koko kesäkauden yltäkylläisyydessä, mutta esimerkiksi tomaatit eivät tänäkään vuonna ehtineet kypsiksi asti. Ei vaikka osa tomaateista kasvoi muovihuoneessa. 

Avomaankurkkua saatiin neljästä taimesta liiankin runsaasti, kaikkea ei voinut säilöä. Samoin käy omenoiden kanssa joka vuosi. Kahdeksan omenapuuta tuottaa huononakin omenavuonna aivan liikaa hedelmiä yhden kotitalouden tarpeisiin. Onneksi on ystävät, naapurit ja sukulaiset!

Tämänvuotinen kokeilu sokerimaissi tuotti kohtalaisen sadon ja maissit olivat mahtavan makuisia.

Pieni hauska kokeilu olivat myös punaporkkanat. Ne maistuivat ihan samalle kuin tavalliset porkkanat, mutta näiden punaisten väri on kieltämättä aika veikeä!

Yrttejä tulee potagerista paljon, joten saan pakasteeseen runsaasti pieniä tuoreyrttipusseja. Niitä on kiva talven mittaan heitellä milloin mihinkin ruokaan. 

Basilikaa ja ruohosipulia

Sitruunamelissaa

Kun ne tomaatit nyt kerran eivät meillä kypsy, ajattelin laihana lohtuna kokeilla tomaatinraakileiden säilömistä. En ole vielä päässyt maistamaan, kun niiden täytyisi maustua jääkaapissa vähintään viikon ajan, mutta mielenkiinnolla odotan. 

 Piha valmistautuu vastaanottamaan talvea

Mies täytti tasalukuja ja sen kunniaksi tarjosimme ystäville synttärikahvit kotona. 

Juhlapöydän kruunasi taas tyttären tekemä korkea täytekakku

Synttärivieraita oli nopeasti laskien noin 70. Tarjoomusten ja astioiden suhteen oli varauduttu, eli ne riittivät, mutta muuten totesin tuon olevan jotakuinkin maksimimäärä ihmisiä, mitä kotiimme mahtuu kylmänä vuodenaikana, kun pihalle ei pääse.

Juhlat olivat tunnelmalliset ja lämminhenkiset syysillan istujaiset. Jälleen kerran tuli todistetuksi, että juhlat kannattaa järjestää aina, kun vähänkin aihetta on. Ja mikäli mahdollista, kotona. Koko talo jää huokumaan erityistä lämpöä kun ystävät ovat olleet koolla.

Tunnelmallista syksyä!