lauantai 18. huhtikuuta 2020

Keväisen metsän tuoksua ja rastaiden liverrystä


Juhla on ohi ja on taas palattu arkirytmiin. Vaikka kotoa ei nyt lähdetäkään minnekään, täytyy arjen ja juhlan, tai arjen ja viikonlopun välillä olla eroa.

Herään joka arkiaamu tavalliseen aikaan ja valmistaudun uuteen etätyöpäivään, kuin lähtisin normaalisti töihin. Tuntuu hyvältä, kun arki noudattaa tuttua rytmiään, poikkeusoloissakin.

Viikonloppuisin voi nukkua ehkä tunnin pidempään, mutta ei sen enempää. Sitten ripeästi ylös. En ole niitä ihmisiä, jotka rentoutuvat viikonloppuna viettämällä koko päivän yöasussa.

Pääsiäisherkuttelun jälkeen ollaan palattu myös arkiruokiin. Päivä alkaa yleensä puurolla - ellei mies satu keksimään jotain yllättävää.

Sunnuntai on poikkeus. Silloin usein kehittelemme pidempiä aamiaisia. Varsinkin mies on kunnostautunut runsaiden sunnuntaibrunssien kokkailijana.

Ja ah ihanuutta, pian niitä brunsseja pääsee taas nauttimaan potageriin!

Säät ovat hieman lämmenneet ja on ollut todella kauniita, keväisiä iltoja. Kun näihin huhtikuun iltoihin liittyy vielä mustarastaiden huumaava liverrys, ovat pitkät kävelylenkit ihan parasta antia, mitä eristyksessä voi keksiä.

 Leppoisaa sunnuntaita!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva jos kommentoit!