sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Jouluvaloja

Pimeä marraskuu on kääntymässä joulun odotukseksi. Mekin saimme viimein aikaiseksi viritellä hiukan jouluvaloja pihalle valoa tuomaan.

Remontoitu rantasauna on ollut edelleen kovassa käytössä. Siellä on oikeastaan nykyisin meidän toinen olohuone. Se on vaan niin kodikasta siirtyä saunalle viettämään iltaa pehmeiden löylyjen, uimisen, kauneushoitojen, kaminan katselun ja pienen hyvän syötävän merkeissä. 

Uutuutena saunalla on nykyisin myös hyvät musiikinkuuntelulaitteet. Yllättävän ihanaa kuunnella lauteilla vaikkapa Westminster Abbeyn poikakuoron joulukonserttia!



Myös talviuintisuunnitelmani on pitänyt: pulahdan järvessä vähintään kerran viikossa. Uintiolosuhteet ovat jo lähellä avantoa, tällä viikolla uimaportaat ovat olleet jäästä liukkaat. 

Jännä juttu, että näin säännöllisesti toistettuna talviuinti ei edes tunnu pahalta. Päinvastoin, sitä on alkanut jopa odottaa! 

Mutta totuuden nimissä, kyllä kameralle hymyileminen hyisessä vedessä teki silti vähän tiukkaa!


Mies lämmittää saunan usein myös omille kavereilleen. Tulin keväällä remontin tiimellyksessä luvanneeksi hänelle, että teen noihin saunailtoihin lämpimiä anjovisleipiä aina kun hän toivoo. 

Mehevät ja sopivan suolaiset anjovisleivät osoittautuivatkin niin hyviksi saunaeväiksi että niistä tuli nopeasti tärkeä osa lähes jokaista saunailtaa, myös oman porukan kesken. 

On siis hyvä juttu, että anjovisleivät ovat helppotekoisia: ruisleipäviipale voidellaan kevyesti levitteellä ja laitetaan päälle iso ja paksu tomaattiviipale. Sen päälle emmental-juustoa ja kaksi anjovisfilettä rastin muotoon. Lopuksi pintaan vielä ripaus sitruunapippuria ja ehkä myös pieni hyppysellinen sormisuolaa. Ruskistetaan juusto ja rapeutetaan leivänreunat nopeasti 250-asteisessa uunissa. 

Nautitaan kylmän juoman kanssa löylyjen välissä ja jälkeen!



Hyvää adventtia!




sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Isä ❤️

Tänä vuonna tehtiin isänpäivän aamukahvipöytään brita-kakku. 

Meillehän ei enää riitä yksi brita-kakku perinteisesti juhannuksena. Siitä tykätään niin paljon, että muut makeat leivonnaiset ovat pikkuhiljaa tippuneet pois repertuaarista. Nykyisin meidän pöydässä melkein aina juuri brita-kakku, olipa juhla mikä hyvänsä. Se vaan yksinkertaisesti on niin hyvä! 

Muutoin isänpäivän juhlabrunssin menu noudatti isän toiveita: hyvää leipää, lempijuustoja ja -leikkeleitä, tuorepuristettua mehua, vahvaa kahvia.

Ja mikä hauskinta, pitkä kiireetön aamiainen perheen kesken. 



Onnea kaikille isille!