Joulu on ohi viimeistään nyt nuutinpäivänä, perusarkeakin on takana jo viikon verran. Elämä on nopeasti asettunut tavallisiin uomiinsa, tuli roihuaa takoissa ilta illan perään ja lasten läksykirjat ovat löytäneet vakiopaikkansa keittiön pöydältä, jolla vallitsee taas tuttu sekamelska.
Piparkakkutalostakin oli pari päivää sitten enää rippeet jäljellä. Nyt ei enää niitäkään.
Vaikka se olikin tietysti välttämätöntä, oli vähän haikeata hajottaa piparkakkutalo. Olihan se kuukauden ajan luonut ympärilleen salaperäistä valoaan.
Vaikka se olikin tietysti välttämätöntä, oli vähän haikeata hajottaa piparkakkutalo. Olihan se kuukauden ajan luonut ympärilleen salaperäistä valoaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti