torstai 13. kesäkuuta 2013

Onnellisia päiviä


Lähdimme yo-juhlien jälkeen lähes samantien Kreetalle, josta palasimme viime yönä. Juhlakukat olivat lakastuneet ja juhlista tuntuu muutenkin kuluneen jo vähän aikaa. Joten täytyy palata muistoissa taakse päin..

Juhlapäivän aamuna lakki ja kengät odottivat valmiina


Vaikka sääennusteet olivat olleet synkät, paistoi aurinko juhlapäivänä lämpöisesti ja mahdollisti kahvittelun puutarhassa, niin kuin oli toivottukin. 

Sisälläkin oli keväinen valo ja tunnelma. Senkin päällä ihasteltavana tuoreen ylioppilaan kuvataiteen lukiodiplomityö. 


Syreenien, kielojen ja ruusujen tuoksua


Juhlapöydän antimissa yhdistyivät ylioppilaan toiveesta suklaiset ja raikkaan hedelmäiset maut. Lisäksi oli tietysti vielä suuri tiramisu-torttu, jota ilman meille ei näköjään enää tule juhlaa. Tosin kuvassa siitä puuttuu vielä kaakaokoristelu, joka on sen ulkonäön kannalta hyvinkin tärkeä. Se meinasi nyt kokonaan unohtua, mutta onneksi viime hetkellä pisti silmään, että jotain oleellista puuttuu..

Leipomukset tehtiin omin ja avuliain sukulaisten voimin, paitsi täytekakut, jotka tilattiin ammattilaiselta. Suolaisena siskon tekemää lohipiirakkaa ja itse tekemääni voileipäkakkua. Tytär teki Aino-serkkunsa kanssa pikkuleivät joka myös koristeli sacher- ja juustokakun. Miehen äiti puolestaan leipoi pöytään perinteikkään pullakranssin.


Ilahduttavan monet ystävät, sukulaiset ja naapurit saapuivat jakamaan iloamme ja tekivät osaltaan juhlapäivästämme ikimuistoisen. Lämpöiset kiitokset siitä!

Olimme jo talvella päättäneet, että heti juhlan jälkeen ampaisemme reissuun, jotta saamme  loppukevään kiireen jälkeen kipeästi kaivatun lomavaihteen kunnolla käyntiin. Suuntana oli Kreeta, jossa emme miehen kanssa kumpikaan olleet aiemmin käyneet.

Se oli hyvä idea! Kiire loppui ja stressi helpotti Kreetan samettihiekkaisilla rannoilla, kolmenkymmenenviiden asteen lämpötilassa. Myös mieli lepäsi kaikkien niiden ihanien kukkaryöppyjen ja kehräävien kulkukissojen keskellä. Ruoka oli tietysti taivaallista, eikä tarvinne erikseen mainita, että joustovyötäröhousut tuntuvat nyt ihmeen mukavilta. 

Vuokrasimme heti lentokentältä auton, jolla kiertelimme saarta puolitoista viikkoa.


Palasimme kotiin viime yönä. Oli pehmeä lasku palata kotoisan kukkaloiston keskelle, joka on tähän aikaan kesästä täydessä kukoistuksessaan. Eipä paljoa jää Kreetasta jälkeen - paitsi tietysti kukinnan pituudessa.

Pihalla..


 Ja kuistilla..


Reissussa ollessamme täällä oli jo aloitettu rannan rakennusurakka. Tarkoitus on korottaa ranta-aluetta niin, ettei se enää jäisi kevättulvien alle. Samalla siivoamme rantaryteikön ja perustamme uutta nurmikkoa ihan rantaan saakka. 

Voi tulevina kesinä sitten köllötellä miehen kanssa riippukeinuissa rantapuistikossa ja muistella vaikkapa tätä onnellista alkukesää ja suloisen kukkasen kaiman ihania lakkiaisjuhlia..


Leppoisia kesäpäiviä! 


9 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Tottahan toki äiti saa lastaan kehua ja olla tyttärestään ylpeä...niin minäkin olen...:)
Tuo teidän koti ON ihana!

Tuulia kirjoitti...

Yhdyn edelliseen, ihana koti niin ulkoa kuin sisältäkin!

Maria kirjoitti...

Onnea ylioppilaalle ja vanhemmille! Upea työ tyttärellä, on syytä olla ylpeä!
Kreeta on ihana paikka, siellä kyllä todella rentoutuu. Hieno aloitus lomalle!

Kati kirjoitti...

Samaa mieltä Irmastiinan kanssa;)

Varmasti oli ihaa lomailla kaiken uurastuksen jälkeen. Sun ikkunatkin näyttää kuvissa NIIN kirkkailta;)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, eikö juhlakahvipöydässä ole AINA pöytäliina?

Heli/ Rakas vanha valkoinen taloni kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Kiva kun huomasit Kati, ikkunat pestiin ennen juhlaa :-)

Ja anonyymi, hyvä havainto. Ostin juhlaa varten vihreää Primavera-kangasta kuistin suuren pöydän lisäksi myös keittiön noutopöydälle. Mutta kun kokeilin sitä, pöytä näytti sekavalta. Niinpä tein ratkaisun, että korvaan noutopöydän liinan suurella kimpulla samanvärisiä krysanteemeja kuin kuistin Primavera-kankaassa. Saattoi hyvinkin olla etikettivirhe, mutta natsasivat hyvin yhteen - siis tykkäsin :-)

Anonyymi kirjoitti...

Teillä on kyllä kesä alkanut mukavasti juhlien ja lomaillen.Tykkään myös käydä reissussa heti näin kesän alkuun,kesä tuntuu jotenkin pidemmältä silloin.Olimme Kosilla tuossa kuun vaihteessa.Laitahan jossain vaiheessa lisää kuvia "valkoisemmasta"kodista.
Innolla odotan myös sun mökkipostauksiakin. -Sari-

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Arvaan ettet alan ammattilaisena liian helposti tytärtäsi kehu.

Teillä on iäkäs hirsitalo rehevällä puutarhalla ja moderni mökki helppohoitoisella ympäristöllä. Minulla on päinvastoin ja lapsiakin vain kolme. Ammattikin liippaa liki...

Blogisi ovat visuaalisesti nautittavia, kiitos. Löysin ne paikallislehdessä olleen jutun perusteella.

Hyvää kesää
t. kalastajatorppa

Heli/ Rakas vanha valkoinen taloni kirjoitti...

Sari, reissujen suhteen sama ajatus meilläkin. Kun kesäkuun alku on vielä perinteisesti ollut Suomessa melko viileä. Tosin tänä vuonna taisivat Euroopan korkeimmat lämpötilat olla tuohon aikaan Suomessa. Mutta ei siellä Kreetallakaan palellut.

Kiitos kannustuksesta ja postaustoiveista - eiköhän tässä vielä...

Kalastajatorppa, se on minusta juuri kiva juttu, että koti- ja mökki ovat selvästi eri tyylisiä. Kun on erilaiset maisemat ja erilaiset askareet, niin ympäristönvaihdos tehoaa hyvin!

Samiksia siis ollaan, näköjään muissakin suhteissa :-)