Jännä tilanne, kun kukaan ei lähdekään aamuisin minnekään, eikä koko päivänä, ja näin jatkuu päivä toisensa perään. Ehkä näihin neljään seinään vielä täysin kyllästyy, mutta toistaiseksi ei tunnu siltä.
On ihanaa olla yhdessä omien rakkaiden kanssa. Kotona, rauhassa.
Yritämme myös ottaa tästä kotielämästä kaiken irti. Vaikka etätyölläkin on aikataulunsa, aamut ovat rauhallisempia kun ei tarvitse lähteä minnekään.
Mies lellii nyt arkiaamuisinkin sänkyyn tuoduilla aamupaloilla
Ei tämä tilanne tietenkään pelkästään mitään hauskaa downshiftaamista ole, korona on varsin pelottava juttu. Kaiken keväisen kauneuden keskellä sen aiheuttamaa uhkaa on vähän vaikea hahmottaa.
Ihana köpispuuro marjaversiona, yksi karanteeniviikon aamupaloista
Maailma on yhtäkkiä vähän outo ja elämä tuntuu tavallista ennakoimattomammalta. Jos taas jokin tuntuu tutulta ja kotoisalta, niin korvapuustien leipominen.
Luin muuten lehdestä, että moni muukin vahvistaa nyt perusturvallisuuttaan leipomalla korvapuusteja.
Kevätaurinko tulvii sisään ikkunoista
On kiva tehdä yhdessä ruokaa, pitkän kaavan mukaan ja istua arkisinkin kiireettömästi koko perhe yhteisessä pöydässä.
Tässä intialainen pinaatti-halloum-pata
Kuluneen viikon aikana hän on etätyöskentelynsä lisäksi pyöräillyt varmaan sata kilometriä, opiskellut innolla italiaa ja seurannut kielenopiskelun merkeissä koronatilannetta italialaisista tiedotusvälineistä, pessyt autot sisältä ja ulkoa, harjoitellut soittamaan pianolla minun lempisarjojeni tunnusmusiikkeja ja kutsunut minua sitten niillä yläkerrasta alakertaan kahville, siivonnut ulkovarastoja ja talon sisätiloja.
Ja viimeksi tehnyt kesämehupulloillemme vanerista kauniit ja kätevät kuljetus- ja tarjoilulaatikot.
Ei voi kuin ihailla :)
Ja onhan se kiva juuri nyt ajatella juhannusta raparperimehuineen ja britakakkuineen. Sekin on yllättävän lähellä, vaikka maailma onkin tällä hetkellä myllerryksen kourissa.
4 kommenttia:
Heips! Mä olen myös etätöissä, tosin teen muutenkin välillä etänä töitä. Tykkään! Aamujen järkyttävä kiire on poissa, ei tarvitse hoputtaa ketään kun poikien opettajatkaan eivät vaadi olemaan Teamsissa heti aamulla kun koulut normisti alkaisivat.
Viime viikon etäilyn seurauksena pesin viikonloppuna ikkunoita sisäpuolelta. Näin kun on kotona enemmän, niin huomaa kaikenlaisia juttuja mihin normi arjessa ei oikein kiinnitä huomioita esim. siis juuri nuo ikkunat. Ihmettelin oikein, että miten paljon pelkkien sisäpintojen pesu auttoi asiaa.
Ihania ovat myös edellisten postausten kuvat. Itsekin sain pitkästä aikaa laitettua reissusta vähän kuvia ja samoin yhden kasvimyymälän uudesta myymälästä. Pihaa tekisi mieli kuopsuttaa, mutta pelkään, että vielä tulee lunta eikä sitten ole jo nousevien kasvien suojana enää mitään. Yritän siis malttaa.
Onko tuo intitialainen halloumipinaattipata jostain kirjasta vai löytyisikö googlettamalla ohje?
Mukavaa viikon aloitusta<3
Hei Kati!
Ikkunoiden pesu on siitä kiva juttu, että sen vaikutukset on kyllä heti tosi suuret! Mutta samalla se on projekti, joka ainakin mun tapauksessa odotuttaa itseään ihan viimeiseen pakkoon saakka; kynnys aloittaa on ihmeen korkea!
Olen tässä muutamana päivänä käyskennellyt pihalla ja niinpä vaan alkaa heti nostaa maaliskuinen puutarhakuume päätään. Mutta säät ovat tosiaan tällä hetkellä niin arvaamattomat, että parasta vielä hillitä itsensä.
Intialaisen padan ohje on eräästä blogista, jonne linkki tässä:
https://www.beachhousekitchen.fi/reseptit/kasvisruokaa/halloumi-pinaatticurry-joka-syntyi-vahingossa/
Mukavia kevätpäiviä sinne - kaikesta tämänhetkisestä epävarmuudesta huolimatta!
Kiitos, tuolla beachousella onkin aina hyviä ohjeita ja myös kuvat ovat ihania.
Nuo miehesi nikkaroimat pullokorit ovat aivan mielettömän ihanat!
kivaa viikkoa<3
Samaa mieltä, Kati :)
Lähetä kommentti