sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Sijaistoimintoja


Pyhäinpäivää on vietetty leppoisasti perheen kesken. Tai siis niin leppoisasti kuin se on mahdollista silloin, kun seitsemäsluokkalainen poika tuo yövieraaksi neljä kaveriaan ja iloon yhtyy vielä pikkuveli kahden kaverinsa kanssa.. Lisäksi sattui viime viikolla aikataulun suunnitteluvirhe (lue: niiden vähän tylsempien töiden loputon lykkääminen tuonnemmas) ja jouduin ottamaan hävyttömän paljon töitä viikonlopuksi mukaani kotiin.

Valmistimme eilen kuitenkin jonkinmoisen juhla-aterian, paahtopaistia rosepippurikastikkeen ja perunalanttumuusin kera. Viimeksi mainittu oli hiukan erikoinen yhdistelmä, mutta johtui siitä, että perheen karppaaja kuitenkin viime hetkellä ajatteli nauttia juhlan kunniaksi vähän perunaakin. Eli sekaisin vaan muusit.

Paahtopaisti onnistui harvinaisen hyvin, vaikka ei ole kovin paljon meillä harrastettu ruokalaji. Minua on vaivannut ennakkoluulo, että siitä tulee sitkeä, väkevä ja mauton. Niinpä olen useimmiten päätynyt esimerkiksi lihamurekkeeseen, joka ei petä koskaan. Mutta nyt ei tullut. Tuli murea ja maukas! Maustaminen oli nyt yksinkertainen juttu, hierottiin paistin pintaan vain suolaa ja mustapippuria siinä vaiheessa, kun se otettiin pois uunista. Niiden kanssa se sitten muhi voipaperi-sanomalehti-kääreessä tunnin. Erityisesti mies piti paistista, joten siihen palataan jatkossakin.

Ja juhla-ateria katettiin tietysti kuistille. Minusta on kiva ajatus, että lapsillekin jää kokemus arjen ja pyhän erosta. Aina kun on vähänkin aihetta, laitetaan juhlaa.

Vanhojentanssipuku roikkuu houkuttelevasti hengarissa ja saa sormet syyhyämään. Siihen pitäisi kiinnittää helma. Mutta koska minulla tosiaan on runsaasti rästitöitä mukanani, en tietenkään voi ryhtyä ompelemaan. Toisaalta ankeahkot rästityötkin saavat kiertelemään itseään ja olen puuhaillut vähän kaikkea muuta. Kuten esim. opettanut tyttärelle patenttineuleen tekemistä ja neulonut siinä ohessa itsekin pitkät matkat.


Ja järjestellyt astiavitriiniä (hyvä sitäkin joskus on järjestellä). Kun aikoinaan saimme tämän ihanan talon, tänne oli jätetty täysi kalustus. Mm. paljon vanhoja arabian asioita. En juurikaan raaski käyttää niitä, joten säilytän talon vanhoja astioita vitriinissä. Joukossa on paljonkin ihanuuksia, mutta tässä pari lemppariani.


Hyvää Pyhäinpäiväviikonloppua!




Ei kommentteja: