Vuodenajan tunnelma on selvästi muuttunut. On kevättä ilmassa. Enää ei innostakaan hyggeily kynttilänvalossa. Olen alkanut kaivata kesää
Kun katsoo etupihan hankia, on vaikea uskoa, että kesällä omenatarhassamme näyttää tältä. Mikä vihreys ja valo!
Sain valkoiset pelargoniat juurtumaan. Ihme, että se tapahtui keskellä talvea, sillä aiemmin en ole keväälläkään aina onnistunut pelargonien juurruttamisessa.
Pitäisi ostaa multaa ja istuttaa pelargonit ruukkuun. Kaikki samaan. Haluaisin kasvattaa suuria, monilatvaisia ja -vuotisia pelargoneja. Sellaisia, mitä Martta-tädillä oli aina kuistillaan.
Viime keväisiä ruukkukukkia meidän kuistilta
Kiinanruusun taimi nupulla...
... ja kukkansa avanneena.
Pienimuotoinen käsityöprojektikin tuli tehtyä. Ikeasta ostettu kylppärinmatto on suloisen pehmeä varpaiden alla, mutta valitettavasti parikymmentä senttiä liian pitkä nuorison käytössä olevaan pohjakerroksen vessaan. Koska erityisesti isot lapset kaikkine elämän haasteineen tarvitsevat aamuisin niin pehmeän vessanmaton kuin mahdollista, se täytyi lyhentää sopivaksi.
Lyhentämisen jälkeen maton päistä piti leikata muutama rivi nukkaa, jotta ne sai uudelleen päärmättyä.
Nyt matto istuu paikkaansa ja teinien varpaat saavat lempeän vastaanoton uuteen päivään
Onkohan kesänkaipuu kukkaisunelmineen sekoittanut pään, sillä olen toden teolla alkanut himoita tätä vanhaa Ritva Kronlundin Kirsikkapuu-tapettia:
Miten olisi pieni facelifting yläkerran makuukammariimme? Tosin tuo tapetti pakottaisi ottamaan vakavasti myös pönttöuuniunelman, joka on roihunnut rinnassa jo vuosikaudet.
Sille olisi muuten melkein valmis paikkakin makuukammarissa, piipun kupeessa...
4 kommenttia:
Teillä on kyllä kaunis ja viihtyisä piha. Ja rantasauna haikeana kutsuu kylpijäänsä.
Ymmärrän viehtymyksesi kukkatapettiin pelargoniakuvien jälkeen. Vanhanaikainen valkoinen pelakuu on minunkin suosikkini. Itse vain mietin, että jos tapiseeraisin makuuhuoneen noin romanttiseksi, tohtisiko sinne mies enää päiväunille? No voishan sitä hällekin röyhelömyssyn ommella.
Rakkaudella Elvi
Kiitos kommentista, Elvi! Mutta pois haikeus rantasaunasta, sillä perheen ukkoväki jo toisessa polvessa saunoo siinä kavereineen vähintään kerran viikossa. Eli yksiksensä ei saunan tarvitse rannassa nököttää.
Ja kyllä miehen saa sointumaan kukkatapetteihin. Just röyhelömyssyllä taikka ostamalla hälle puolisääreen ulottuvan valkoisen yöpaidan, jossa rannemittaiset puhvihihat. Moni miehekäs mies on sellaiseen sonnustautunut, mm. kapteeni Haddock. Eikä näyttänyt lainkaan hullummalta.
Kylläpä kotinne näyttää mukavan kotoiselta =).
Kiinnitin heti huomioni valkoiseksi maalattuun hirsiseinään. meillä on tuumausvaiheessa mahdollisesti hirsiseinien maalaus. Muistatko millaisella maalilla maalasitte? Jälki näyttää nimittäin todella siistiltä.
terveisin Riitta
Kiva kuulla, Riitta! Meillä kaikki sisäväliseinät voitiin säilyttää hirsipintaisina, mutta ulkoseinät jouduttiin eristämisen takia levyttämään sileiksi. Muistan kyllä maalin, Uulatuotteen temperamaali. Katsoin heidän kotisivujaan ja huomasin, ettei sitä enää valikoimista löydy. Sen sijaan uutuutena on Into-sisämaalisarja. Luultavasti siitä löytyy temperaa vastaava, jos se maalityyppi kiinnostaa.
Oli ainakin meistä hyvä, vesiohenteinen, miedontuoksuinen, hyvin peittävä ja jätti silkkimäisen pehmeän pinnan, joka sopii tällaiseen vanhaan taloon. Kestää valmistajan mukaan muistaakseni kevyttä pyyhkimistä, mutta meillä sitä joudutaan kyllä säännöllisesti suorastaan hinkkaamaan pesuaineen kanssa (lasten suosimien kulkureittien varsilta). Paikallinen päällemaalauskin on hirsiseinissä tosi helppoa.
Valkoiseksi maalattu hirsi näyttää minusta elävältä ja veistokselliselta seinältä, tykkään edelleen ratkaisusta jättää hirret näkyviin. Ainoana miinuksena voisi mainita, että hirrenvälit keräävät yllättävän paljon pölyä, eli ne joutuu aina silloin tällöin imuroimaan... :-)
Lähetä kommentti