Niistä sydämeni laulun teen ...

Tähän aikaan kesästä poiketaan potagerissa aina, kun ollaan lähdössä mökille. Sieltä saadaan helposti mukaan tarvittavat perunat, porkkanat, marjat, salaatit ja yrtit. 

Meillä ei ole mökillä edes pientä kasvimaata, eikä varmaan tulekaan. Haluamme pitää kesäkodin ennen kaikkea lomapaikkana, niin vapaana työvelvoitteista kuin mahdollista. Se on ollut myös yksi suunnittelun lähtökohdista.

Koska vietämme lähes koko lomamme mökillä, teemme parhaamme, että se aika myös tuntuisi lomalta. 

Onnea tuottavat asiat ovat usein yksinkertaisia, samoin vapaa-aikaan ja rentoutumiseen liittyvät ilot ja nautinnot. Leppoisaa yhdessäoloa läheisten kanssa, hauskaa tekemistä, toimeliaisuutta ja toimettomuutta sopivassa suhteessa, makoisia unia, kiireettömiä aamuja, hyvää ruokaa, lempeitä löylyjä saunan lauteilla, sileät pellavapyyhkeet saunan jälkeen, tuoksuva vasta, auringonlaskun ihailua, pulahdus viileään meriveteen. 

Kesälomalla on kivaa valvoa myöhään ja mennä lopulta väsyneenä nukkumaan, mieluiten puhtaisiin pellavalakanoihin.

Ja herätä hyvin levänneenä aamuauringon lempeään lämpöön ja meren ja vesilintujen ääniin. 

Mökin pieni makuusoppi on yksi ihanimpia paikkoja maailmassa, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Siellä aina nukahtaa nopeasti ja nukkuu sikeästi. On niin täydellisen hiljaista ja tuuletusikkunoista kevyesti puhalteleva meri-ilma tuntuu raikkaalta hengittää. 

Uusi kesäaamu

Kuten on jo tullut kerrottua, meillä mies vastaa kesällä aamiaisista. Kotona ne yleensä nautitaan potagerissa, mökillä aamuauringon puoleisella terassilla, talon seinustan suojassa. Viime aikoina aamiaispaikat ovat kuitenkin alkaneet vaihdella. 

Aamiaispöytä on ollut katettuna esimerkiksi saunarannan uintilaiturille ...

... tai tontin toiselle puolelle, keskelle kesäaamuista metsää.

Ilmassa alkaa olla jo pientä loppukesän tuntua. 

Kesä on niin suloinen. Ja niin lyhyt.

Pieniä iloja lomalla

Pitkät, kiireettömät aamiaiset ovat yksi kesäloman ihana juttu. Meillä ne useimmiten valmistaa mies, minä hoidan päivän muut ateriat. Työnjako, johon olemme molemmat tyytyväisiä.

Miehen aamupalakattausten tyylilajia voisi luonnehtia toisaalta koruttomaksi. Kaikki "turha" puuttuu, kuten alulautaset, asetit ja servetit. Tähän luokkaan lukeutuvat usein myös kahvilusikat ja ottimet. 

Toisaalta tyylilaji on melko reheväkin, sillä esimerkiksi astiavalinnat eivät noudata mitään yhtenäistä linjaa.

Jos aamiainen nautitaan potagerissa, kuten kesäaikaan on usein tapana, mies tekee aamiaisleivät valmiiksi ennen ulos siirtymistä, käytännön syistä. Samoista syistä myös tarjottavat laitetaan mieluiten esille omissa alkuperäispakkauksissaan. Siitä ne on helppo ja nopea siirtää takaisin kylmään. Eikä tule tiskiä.

Miehen aamupalapöydässä on myös itse kerättyjä tuoreita mansikoita ja muitakin potagerin antimia. Ja näin kesäaikaan usein myös juuri poimittu luonnonkukkakimppu. Ehkä vanhassa sillipurkissa, jonka kyljessä näkyy vielä jäämiä tiskikoneen haalistamasta etiketistä. Ei se ole niin tarkkaa.

Minut herätetään siinä vaiheessa, kun kaikki on valmista. Voin vain kävellä puutarhan läpi suoraan aamiaispöytään. Joka siellä odottaa aina yhtä ihanana, hänen näköisenään ♥️

Nyt kun olemme molemmat lomalla, aikaa vietetään vuoroin kotona, vuoroin mökillä. Mieluiten kuitenkin mökillä, kun sinne nyt pidemmiksi ajoiksi pääsee. 

Reissujakaan ei ole ennen syksyä suunnitteilla. On ihanaa vain olla, ilman mitään aikatauluja.

Kaupungissa kesäänsä viettävät lapset vierailevat välillä luonamme mökillä

Mökillä on erityisen kiva valmistaa sellaisia ruokalajeja, joihin liittyy jotenkin folio. Uuniperunoita, kala- tai lihanyyttejä grillissä. 

Kun koko ateria hautuu hitaasti folion sisällä, siitä pikkuhiljaa leviää ruokahalun herättävä tuoksu ympäristöön. On myös hauska aloittaa ateria availemalla se ihanasti tuoksuva foliopakkaus.

Lisäksi tällaiset ruuat on erittäin helppo valmistaa. Raaka-aineet löytyvät yleensä suoraan jääkaapista. Olen alkanut käyttää folion sisällä välillä myös kertakäyttölautasia, jotta hauduttaessa syntyvät herkulliset liemet eivät vahingossakaan pääse karkaamaan.

Olen käyttänyt myös haukea tämän ruokalajin raaka-aineena ja hyvin toimii sekin. Ollaan silloin myös aika omavaraisia, sillä haukia saa mökillä helposti ongella ja lähes kaikki muu tarvittava lähtee mukaan kotoa potagerista.

Tässä on miehellä jo pientä muikeutta hymyssä

 Myöskään uuniperuna ei petä koskaan, varsinkaan koleina ja sateisina heinäkuun päivinä

Viileämpinä päivinä on kiva nauttia kamiinan lämmöstä ja sytytellä kynttilöitä heti kesäillan hiukan hämärryttyä. Ja tietysti odotella samalla savusaunan siintymistä.

Tuulisia mökkipäiviä

Jotta uusien löylytuolien istumamukavuus olisi täydellinen, ne kaipasivat vielä pehmeitä niskatukia. Ompelin niihin tyynyt säkkikankaasta ja niiden pehmusteeksi laitettiin savusaunan hirsirungon pystytyksestä yli jäänyttä pellavarivettä. Päällisen saa helposti irti pesua varten.

Tosin tyynyjen täytteenä oleva pellavarive olisi kannattanut laittaa vielä erillisiin puuvillaisiin sisäpusseihin, mutta siinä kohti oikaisimme mutkan suoraksi. Ehkäpä tehdään se sitten ensimmäisen pesun yhteydessä. Nyt oli liian kiire saunomaan..

Saaristoon sopii oikeastaan kaikenlaiset säät. Mökkirakennus on aika iso ja mukavuuksilla varustettu, eikä päiväkausienkaan sisällä oleilu tunnu mitenkään ikävältä. Päinvastoin, sohvan nurkassa on kiva lukea ja katsella siinä ohessa suurista ikkunoista jylhiä säitä, sateita, kovaa tuulta, ukkosta. Ja nauttia iltaisin kaminan lämmöstä, kun ulkona on koleata.

Tosin useimmiten sää on aika säyseä. Aurinko paistaa melkein aina ja harvemmin täällä satelee. Sen sijaan tuuliset päivät ovat yleisempiä. Niidenkin kanssa tuulen suunta vaikuttaa paljon. Meidän mökki sijaitsee suojaisalla sisälahdella, jonne ainoastaan pohjoistuulet yltävät kunnolla. 

Nyt on jo monta päivää tuullut rivakasti juuri pohjoisesta. Kevyet lastutuolit lentelevät iloisesti terassilla ja laiturin kansituolien kankaat lepattavat ylöspäin pullollaan. Uidessa rantaan tulee melko isoa aaltoa ja vesi on viileätä, kun syvät vedet ovat sekoittuneet rantaveteen. Tuulisella säällä meri näyttää todella vihreältä ja ympäristö myös tuoksuu vahvemmin mereltä. 

Melko usein meidän suojaisessa ja lämpöisessä kesäparatiisissa unohtuu, että olemme Itämeren rannalla, mutta pohjoistuulilla sen taas oikein hyvin muistaa. 

Siinäkin on jotain mahtavaa ja vaikuttavaa, kun tuuli ujeltaa nurkissa ja meri pauhuaa ympärillä. 

Navakan pohjoistuulen päivinä ulkona ruokailu onnistuu vain talon takana, rakennuksen suojissa. Aamiaispaikka on aivan tyyni ja hyvin lämmin, vaikka joka puolella ympärillä kuuluu kova tuulen pauhu.