Hedelmäpuut juhla-asussa

Pihalla on nyt niin satumaisen kaunista, ettei huvittaisi poistua lainkaan kotoa. Hedelmäpuut kukkivat vain pienen hetken, mutta sitäkin upeammin!  

Luumupuut aloittivat, mutta en ehtinyt saada niistä kuvaa. Seuraavaksi oli vuorossa etupihan kirsikkapuu.  

Sitten avasivat kukkansa takapihan omenapuut

Omenapuiden kukkiessa tuntuu, kuin aika olisi pysähtynyt. 

Kuistilla kukkivat pelakuut. Ne samat, jotka keväällä juurruttelin vesimaljakoissa.

Täällä oli viikonloppuna helteiset säät. Olisi ollut ihanaa nauttia sunnuntaikahvit laiturilla, laineiden liplattaessa ja lämpöisen tuulen leyhähdellessä. Mutta se ei nyt onnistu, sillä lokki on ominut laiturimme pesäpaikakseen. Kun se hautoo kolmea munaansan laiturin penkille rakentamassaan pesässä, ei kenelläkään ole asiaa lähimaillekaan. Hiippaillessani ottamaan alla olevaa kuvaa, lokkirouva kuikuili jo epäluuloisesti penkin säleiden läpi. Pian sain osakseni koko lokkiyhdyskunnan vihat ja jouduin luikkimaan nopeasti kauemmas. 

Eli odottelemme kiltisti, että nuori lokkisukupolvi on saatu siivilleen ja käytämme laituria vasta sitten... 

Kesäkukkia ja grilliruokaa

Kukat jaksavat innostaa tähän aikaan vuodesta. Olen joskus istuttanut särkynyttäsydäntä tontin reunalle, kuusiaidan viereen. Se on ihana kukka ja ansaitsisi tulla siirretyksi pihan takaperukoilta vähän lähemmäs kulkureittejä.

Tulppaanejakin tupsahtelee joka kevät sieltä ja täältä. Ne ovat tosi kauniita nyt, kun muu kukkaloisto vielä odottaa kesän etenemistä. Pitäisikin ottaa ensi syksynä projektiksi istuttaa tulppaanin sipuleita runsaasti lisää.

Tällainen erikoisen näköinen, kookas kasvi kiinnittää huomiota kielojen ja kurjenpolvien seassa. Mikähän se oikein on?

Lämmenneet säät ovat innostaneet kantamaan ulos myös kesäkukkia

Markettoja ja vaaleanpunaisia hortensioita

Harmaankirjavat muratit saavat tänä kesänä jakaa ruukun hortensioiden kanssa

Vähän varjoisemmilla paikoilla oleviin parvekelaatikoihin istutin valkoista petuniaa. Kuva keittiön ikkunan alta. Taimet ovat vielä minikokoisia, mutta odotan niiden piakkoin rehahtavan niin suuriksi, että näen valkoisen kukkarunsauden suoraan tiskipöydän äärestä, samalla kun tiskaan. Pelakuut ovat vielä odottaneet sisällä, mutta sääennusteet näyttävät nyt siltä, että nekin voisi jo siirtää ulos.

Päivitimme miehen kanssa myös monivuotisten perennojen penkkiä. Tässä alapihalle vievien portaiden oikean puoleisessa kukkapenkissä on takana syysleimua, edempänä monta valkoista ja vaaleanpunaista pionia, köynnöstelineessä jalokärhöä ja maanpeitekasvina mansikkaa. Taustalla sojottavat vielä lehdettömät Louis Odier-ruusun oksat.

Vasemman puoleisessa perennapenkissä on sinisiä iiriksiä ja niinikään runsaasti valkoista ja vaaleanpunaista pionia. Maanpeitekasvina siinäkin mansikkaa. Pelkään vähän, että ihanat pionit eivät muutamaan vuoteen kuki, sillä niiden valtavankokoinen, syvä juuri meni poikki siirtämisen yhteydessä.

Ulkoruokailukausikin avattiin tänään. Tehtiin vahvasti maustetulla jauhelihalla ja murskatulla tomaatilla täyettyjä paprikoita, pinnalle ripoteltiin voimakasta emmentaljuustoa.

Lisäksi grillattiin kanankoipia ja kesäkurpitsaviipaleita. Ah kuinka hyvälle ne ulkoilmassa maistuvat!

Ja jälkiruokana - sehän täytyy tietysti aina olla - pakastemansikoita ja -mustikoita vatkatun vanillacremen kanssa.

Me mamit

Kolea, tuulinen ja pilvinen sää suli suloiseksi auringonpaisteeksi juuri äitienpäiväksi. Se on aina yhtä ihanaa: pitkitetyt aamu"unet", kopsetta, kilinää, kuiskintaa ja supinaa, kahvintuoksua, vatkaimen pärinää ja lopulta aina ne yhtä liikuttavat herkkuaamukahvit. Ruusuja ja vuokkoja maljakossa. Ja suloisimpina kaikista itse tehdyt onnittelukortit.

 Pelakuukin onnittelee äitejä

Kakkukahvien jälkeen sunnuntai jatkui leppoisissa merkeissä...

Inventaariota

Kevätsiivous meneillään, tila kerrallaan. Se pitää sisällään kaikkien pintojen, tekstiilien ja ikkunoiden perusteellisen pesun, sekä komeroiden, kirjahyllyjen ja tavaroiden läpikäymisen. Kaikki tarpeeton lähtee eteen päin. Olohuone ja kaksi poikien huonetta on jo valmistunut ja ties mitä kaikkea on vielä jäljellä - mutta kylläpä ilme raikastuu!

Yksi lempitavaroista, tutusti natiseva keinutuoli lapsuudenkodista

Myös piha kutsuu tähän aikaan vuodesta. Keväinen maisema parvekkeelta

Ja rannalta

Valkovuokot ovat viime vuosina selvästi levinneet meidän pihassa. Ihanaa, niistä syntyy todella kauniit loppukevään kukkamatot. Ei ole juuri mitään kauniimpaa kuin valkovuokkoketo aamu- tai ilta-auringon valossa!

Samaan aikaan valkovuokkojen kanssa kukkivat kevätkaihonkukat, jotka olemme itse istuttaneet ja jotka myös ovat alkaneet levitä ihan mukavasti.

Pihan ikivanhat narsissit jaksavat kukkia vuodesta toiseen

Kesää enteilevät  leskenlehdet

Ja omenapuu, lehdet puhkeamassa. Kohta seuraavat perässä myös nuput ja kukat

Alppiruusujen nuput odottamassa kesäkuun alkua

Mullasta nousee myös kuunliljaa ja pallohortensiaa

Pihavarastossa talvehtineet parvekkeen pelakuut yrittävät sisälle tuotuina toipua talven koettelemuksista

Kuistilla suuret hortensiat odottavat jo säiden lämpenemista niin että ne uskaltaisi istuttaa ulkoruukkuihin ja siirtää pihalle. Tänä kesänä haluaisin somistaa lähiympäristöä tavallista useammalla hortensialla. Ne ovat minusta niin kauniita, erityisesti esim. muratin kanssa samassa ruukussa. 

Käytännössä pihan kesäkukista ei kyllä ehdi kauhean paljoa nauttia, sillä lomalla veri vetää koko ajan mökille. Muutenkin kesään tuppaa kertymään kaikenlaista reissua ja menoa. 

Ehkäpä tämä jokakeväinen kesäkukkien himo ruokkiikin enemmän unelmaa ihanasta ja kiireettömästä kesästä, rauhassa aloillaan, kukkivan puutarhan keskellä ... 

Vapun viettoa

Vappuviikonloppu kului leppoisasti mökkeillessä. Tuore mökkipostaus löytyy täältä  http://mustamokkinikallionlaella.blogspot.com/  Käykääpä kurkkaamassa jos vapaa-ajan asuminen kiinnostaa!

Mukavaa toukokuun viikkoa kaikille!

Pelakuut kukkivat, kesä tulee!

Ontelokudetta menee nyt niin nopsaa tahtia, että perheenjäsenet ovat kyllästyneet kerälle kerittävien vyyhtien pitelyyn. Niinpä seiskatuolit ovat saaneet hoitaa sitä tehtävää - ja ovatkin muuten mainio apu! Ihan kuin vyyhtien pitelyominaisuudet olisi otettu niiden suunnittelussa huomioon.

Matto on nyt parisen metriä läpimitaltaan ja kasvaa ripeää tahtia. Lähdemme käymään mökillä ja jos autoon mahtuu, otan maton sinne mukaan sovitettavaksi omaan tulevaan paikkaansa. Samalla pääsen viimeinkin kuvaamaan mökkiä blogia silmällä pitäen, http://mustamokkinikallionlaella.blogspot.com/   Onkin ollut viime aikoina hiljaista mökkiblogirintamalla! 

Ikkunalaudalla, tervehtimässä kotiimme tulijoita suoraan sisääntulonäkymässä, kukoistavat aiemmin keväällä istuttamani pelakuut. Ne palkitsevat nyt kasvattajansa ja ovat alkaneet tulvia ihania, kalpeanvaaleanpunaisia kukkia.  

Hauskaa Wappua!