.

.
.

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Vierashuone ja sunnuntai-aamun köpispuuro


Alimman kerroksen vierashuone on ollut meillä hitaasti etenevän projektin kohteena jo jonkin aikaa. Nyt se on saatu isoilta osin valmiiksi uutta käyttöä varten.

Tästä voisi psykoanalyytikko vetää johtopäätöksiä, mutta olen aina tykännyt kellareista. Kellareiden usein vähän karussa tunnelmassa on jotain viehättävää, varsinkin vanhojen kellareiden. Siksi meidänkin alimmassa kerroksessa on varottu tekemästä tiloista liian "sliipattuja".

Kellaria ei myöskään saisi täyttää huonekaluilla. Rosoiset tiiliseinät ja valkoiset lautalattiat ovat jo itsessään niin kauniit, että tilat olisivat oikeastaan parhaimmilllaan lähes tyhjinä.

Tänään, kun jälkikasvukin yhtä lukuunottamatta oli viettämässä kotiviikonloppua, järjestettiin  suunniteltu sunnuntai-aamun köpispuuro-brunssi. 

Blogini pitkäaikainen lukija ja ihana kommentoija Kati, joka myös kirjoittaa Katinkanssa- blogia, oli pongannut kyseisen puuron ohjeen Suomalaisesta puurokirjasta (Tiia Koskimies). Se löytyy sieltä nimellä Köpiksen kaurapuuro

Tein kuitenkin vielä pieniä hienosäätöjä ja tarkennuksia ohjeeseen, jotta päästiin mahdollisimman lähelle Grødin puuroelämystä. 

Eli kokonaiset mantelit paahdettiin uunissa ja kinuskina toimi karamellisoitu, kondensoitu maito. 

Se maistuikin sitten täsmälleen samalta kuin Grødissa, eli ei liian ylimakealta ja sen rakenne oli samalla tavalla hiukan hyytelömäinen. Luulenkin, että heidän "kotitekoinen" kinuskikastikkeensa oli nimenomaan tuota kondensoitua, karamellisoitua maitoa. 

Lisäksi keitin puuron kahviin tarkoitettuun kauramaitoon ja lisukkeeksi valitsin vihreitä, hapokkaita ja kirpeänmakeita omenoita, jotka toimivat minusta mahtavasti tässä kombinaatiossa.



Hyvää sunnuntaita!



lauantai 30. marraskuuta 2019

Ensilumi

Ah ihanat, pitkät viikonlopun aamut ja herääminen ilman herätyskelloa! 

Etelä-Suomeenkin on tullut ensilumi. Maisema näyttää heti satumaiselta.


Potager odottaa kevättä valmiina vastaanottamaan uudet viljelykset. Mutta matka kevääseen tuntuu nyt ikuisuudelta.

Meidän miesväen, joka saunoo rannassa monta kertaa viikossa, uimakausi on tänä vuonna venähtänyt pitkäksi. Saunan yhteydessä on uitu näihin päiviin saakka. 

Jatkuukohan uimakausi talviuintina, eli tuleeko laiturin päähän pian avanto?

Meillä jäi kesällä jääkaappiin pyörimään pussillinen kaupasta ostettuja maa-artisokkia joista ei tullut tehtyä ruokaa. Mies istutti ne rantaan ja sai suuren sadon. Nyt onnellinen maajussi valmisti itse kasvattamistaan artisokista herkullisen keiton.

Pääsin perjantaina töistä tultuani valmiiseen pöytään. Taas se tuli todettua, että maa-artisokan maku on kyllä ihanin kaikista. Kuten mieskin...

Jälkiruoka miehen mutkattomaan tyyliin: pieni kupillinen vahvaa espressoa ja jämädonitsi puoliksi :)


Hyvää ensimmäistä adventtia!



tiistai 26. marraskuuta 2019

Tunnelmallinen Kööpenhamina


Päästiin tyttären kanssa piipahtamaan kahdestaan viikonloppureissulle Kööpenhaminaan, hyggen tyyssijaan. Siitä oltiin haaveiltu jo jonkin aikaa.

Ja se hygge kyllä näkyi ja tuntui. Ensinnäkin säässä, joka oli koko ajan kolea ja synkän pilvinen. Mutta myös   kaikkialle viritellyssä erityisessä tunnelmallisuudessa; hämärissä valaistuksissa, kynttilöissä, pörröisissä huovissa, ihanissa tee- ja glögitarjoiluissa, takkatulissa, pehmeissä väreissä, joka paikassa vastaan tulevissa jouluisissa huonetuoksuissa. 

Näiden lisäksi koko Kööpenhamina tuoksui vahvasti myös hyasintille. Se on siellä selvästi joulujuttu. Hyasintteja oli kaikkilla, paljon. Kaupunkia ei tähän aikaan vuodesta voi suositella hyasinttiallergikoille! 

Köpiksessä pääsi helposti kotoisalle aamupuurolle. Tässä ravintola Grødin punaisessa maidossa haudutettua kaurapuuroa, jonka lisukkeena oli itse tehtyä kinuskikastiketta, paahdettuja manteleita ja tuoreita, hapokkaanmakeita omenanpaloja. 

Yhdistelmä oli niin hyvä, että sitä tullaan kyllä kokeilemaan meilläkin viikonlopun lelliaamiaisena heti kun ehditään. Peruspuuro onkin meillä jo ohjelmassa jokaisena arkiaamuna, mutta ihan sellaisesta tuo versio ei mene.

Pöytä kävi ahtaaksi sunnuntai-aamun brunssilla ravintola The Union Kitchenissä, Nyhavnissa

Pohjoismaat tunnetaan designista ja siitä voi hyvin pitkälle kiittää Tanskan ja Suomen 50-luvulta juontavaa muotoilun menestystarinaa. Taiteellinen ote ja selkeän pelkistetty muotokieli, skandinaavinen tyyli, näkyy Kööpenhaminassa kaikkialla. Se on siksi todella inspiroiva kaupunki!

Sisustukseen, arkkitehtuuriin, designiin ja taiteeseen liittyvät intohimot yhdistävät meitä tyttären kanssa, joten mm. tietyt tunnetut sisustusliikkeet olivat meille itsestäänselviä kohteita Tanskassa. 

Siinä suhteessa kävi kuitenkin harmittava moka. Emme tajunneet ottaa huomioon, että suunnilleen koko Kööpenhamina voisi mennä kiinni jo lauantaina iltapäivällä, avautuakseen uudelleen vasta maanantaina. Sekä HAY House että Normann Copenhagenin liike olivat meidän ohjelmassa vasta lauantaina ja sunnuntaina, kun olimme ensin tutustuneet kaikessa rauhassa jättikokoiseen Illums Bolighus- sisustustavarataloon. 

No, se Illums olisikin ollut niitä harvoja paikkoja, joka olisi ollut auki sunnuntainakin, mutta valitsemastamme järjestyksestä johtuen molemmat matkan ykköskohteemme, HAY House ja Normann Copenhagen jäivät tällä reissulla kokonaan väliin! 

Tämän tosiasian valjettua tarvittiin mantroja ja keskittynyttä päällään seisontaa, jotta koettelemuksesta päästiin edes siedettävissä määrin yli. Ehkäpä ensi kerralla tulee tarkastettua huolellisemmin paikallisia aikatauluja. 

Ja saatiin siis myös syy palata Köpikseen lähitulevaisuudessa. Onneksi matka sinne tuntuu melkein yhtä lyhyeltä ja sujuvalta kuin esimerkiksi matka Tampereelle, eikä maksakaan juuri enempää.  

Kaikkialla tarjoillut ylenpalttiset voileivät olivat herkullisia ja menivät helposta ateriasta

Keskellä Kööpenhaminaa on suuri, noin kahdeksan hehtaarin kokoinen alue, jossa sijaitsee maailman toiseksi vanhin Tivoli. Pääsymaksu alueelle on 17 euroa.  Näin joulun alla koko valtavasta alueesta on tekolumen ja lukemattomien jouluvalojen avulla loihdittu idyllinen joulumaa. Satumaisen ympäristön luomiseen on todella panostettu, viimeistä neliösenttiä myöten. 

Kotioloissa joulu ei vielä ole tuntunut kovinkaan ajankohtaiselta, mutta viimeistään nyt se hyökyi voimalla tajuntaan.

Tivolin joulumaan alueella on myös paljon erilaisia jouluaiheisia liikkeitä ja ravintoloita. Eikä kauppojen valikoima edes ollut kaikilta joulutoreilta tuttua joulurihkamaa, vaan suurelta osin nostalgisia ja hyvin tehdyn oloisia joulukoristeita ja jouluaiheisia tykötarpeita, tanskalaista tyyliä noudattaen.

Paluumatkamme osui varhaiseen aamuun juuri maanantaina, jolloin Postin tukilakot alkoivat toden teolla vaikuttaa lentoliikenteeseen. Luimme viime hetkeen saakka jännittyneenä listauksia sadoista perutuista lennoista ja meillekin tuli jo mahdollisesta peruutuksesta varoittava tekstiviesti. 

Lentomme myöhästyi reippaasti, mutta lopulta kone nousi kuin nousikin ilmaan.