.

.
.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Välähdyksiä Jouluyönä

Jouluaatto on kääntynyt jouluyöksi. Ihana, kiireetön tunnelma, joulaulut ja suklaa. Ja tietysti  yökahvit. Seurana rakas perhe, mukava jouluvieras ja joulupukilta saatu kirjalahja. Onnellista!


Talvinen sää on tarjonnut joulun vietolle täydelliset puitteet. Tällaisissa postikorttimaisemissa kävelimme läheiseen kirkkoon jouluaaton vesperiin. Kuvasta puuttuu tytär, joka oli kännykkäkameran toisella puolella.


Kortit


Joulupöydän antimet olivat meillä taaskin hyvin perinteiset. Jälkuruokana jouluhalko, oman puutarhan luumuista tehdyllä hillo- sekä sitruunarahkakermatäytteellä. Koristeluna kinuskipuolukkasydämet.


 Rauhallista Joulua!

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Lunta pyryttää

Lumipyryä on jatkunut päivästä toiseen. Maisemat ovat pehmeiden kinosten peitossa. Joulunodotustunnelma on täydellinen. Mutta jos haluaa ottaa kuvia, täytyy olla valppaana, sillä päivässä on vain lyhyt tuokio valoisaa aikaa.


Lapset rakastavat lunta ja viettävät päivät ulkona


Lunta on tupruttanut kylmäkuistin kynnykselle asti


Postikorttimaisemien innoittamana ostin pienen soman adventtikuusen kuistille. Hyvä idea, kuusen ihana tuoksu toivottaa ulkoa lumipyrystä tulijat tervetulleiksi tupaan.


Tässä adventtikuusessa on vain kaksi koristetta, latvatähti ja ikivanha joulupukkikoriste


Aamukahvit unenhiljaisessa talossa ihan yksin lehden ja kalenterisuklaan kanssa. 


Ovatkohan sellaiset hetket yleisemminkin erityisesti perheenäitien huippuhetkiä, kun on vapaa-aamu ja kaikki perheenjäsenet ovat kotona, mutta nukkuvat ja voi juoda kahvit ja lukea lehden yksin hiljaisessa talossa?

Kuunnella radiosta joululauluja ja siirtyä vähitellen riipputuoliin neulomaan ja ihailemaan lumisia maisemia.. Ja sekin, kun niitä unenpöpperöisiä lapsia alkaa vähitellen ilmestyä alakertaan, ensin näkyvät vain varpaat rappusten mutkassa...  


Ihana, pehmeä lumen valo sisätiloissakin


Mietiskelin, mitkä ovat eniten omat jouluvärini. Tulin siihen tulokseen, että ehkäpä  valkoinen eri sävyissään, oranssiin taittuva, puhdas punainen sekä harmahtava turkoosi. Hopeakin ihan vähän, mutta ei kulta.


Piparkakkutalo sai vielä tyttären toimesta lintulaudan ja tuuheahäntäisen oravan katon harjalle keikkumaan


Sunnuntairuuaksi tehtiin lihamureketta ja perunamuusia


Lopuksi, kaikille rakkaille lukijoille hyvät kolmannen adventin toivotukset pikku-Bellan myötä!

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Piparkakkutalo

Kaksi adventtikynttilää palaa kuistilla


Lumiset ikkunanäkymät sopivat adventin tunnelmaan


Suunnittelen joka vuosi valkoista joulua, eli kokovalkoista joulusisustusta. En pääse siihen koskaan, sillä aina loppusyksystä alkaa tehdä mieli punaista ja sitä ilmestyy kuin itsestään sinne ja tänne. Niin tänäkin vuonna.


Jo toisena vuotena peräkkäin tytär tarjoutui tekemään piparkakkutalon. Otin tarjouksen ilolla vastaan!


Ikkuna-aukkojen viimeisteleminen liivatearkeilla saa ihmeitä aikaan. Ennen katon kiinnittämistä sisälle asennettiin pieni valosarja. Yksi lamppu ulotettiin talon ulkopuolelle lumilyhdyn sisään.


Piparkakkutalon ovella ehtoisa isäntäpari vastaanottaa jouluvieraita


Hyvää toista adventtia!