.

.
.

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kesä alkoi taas juhlilla!

Vaikka kevät on ollut täällä etelässäkin epätavallisen kylmä, saattoi potageriin mennä joitakin kertoja aamukahville jo ennen loman alkamista. Sieltä oli hauskaa seurata kyhmy- ja laulujoutsenia, jotka kävivät rannassa joka keväistä reviiritaisteluaan. Laulujoutsenet voittivat tänäkin keväänä.


Äitienpäiväkakku näytti tänä vuonna tältä


Ja viimeisenä koulupäivänä meillä oli taas nuoren miehen ansiosta ihanat juhlat! 


Juhlapöytä oli tällä kertaa katettu eteläkuistille. Myöhäisestä keväästä johtuen saatiin kerrankin omenankukkia maljakkoon päättäjäispäivänä. Niiden lisäksi pyrittiin muutenkin kesäiseen teemaan.


Tytär teki kaikki kakut. Hänen tavoitteenaan on jo jonkin aikaa ollut tehdä täydellinen suklaakakku. Nyt se onnistui, ainakin jos minulta kysytään. Todella suklaiset pohjat, sopiva suklainen kosteus, väleissä oman puutarhan vadelmista keitettyä paksua hilloa ja suklaamoussea.


Kesäisen kahvipöydän klassikko, sitruuna-marenkitorttu


Suolaisella puolella filorullia aurinkokuivattu tomaatti-pesto-vuohenjuustotäytteellä, parsa-parmankinkkupiirasta, mansikka-halloumisalaattia ja voileipäkakkua


Täytekakun virkaa hoiti orvokeilla koristeltu porkkanakakku


Juomat pääsivät uusiin hanalla varustettuihin lasipönttöihin. Mies tekaisi nopeasti niihin sopivat korotuspalikat tulevan tien paikalta taannoin kaadetusta tammesta.


Tuorekurkulla ja sitruunamelissalla maustetun veden lisäksi tarjolla oli raparperisimaa. Raparperien kasvu on jo tässä vaiheessa kesää todella voimakasta, joten pääsimme poimimaan varret omasta penkistä.  


Koristeena ja lisämausteena mehupöntössä mansikkaa, raparperinpaloja ja piparminttua


Talo odottaa juhlavieraita. Taustalla tuore ylioppilas keräämässä voimia.


Ostin muuten nuo Artekin valkoiset tuolit mökille, mutta ne ovat alkaneet näyttää niin kivoilta keittiössä, etten tiedä raaskinko viedä niitä minnekään.

Juhlat olivat ihanat, kuten aina. Ja nuorten valmistujaiset ovat ehkäpä ihanimmat juhlat kaikista! 

Juhlien jälkeen on taas ehtinyt potageriin. On taas aikaa istuskella kuuntelemassa lintujen liverrystä ja ihailemassa uutta kasvua!


Keskeiselle paikalle potageriin, suoraan aamukahvipaikkani eteen, on istutettu miehen tämänvuotinen äitienpäiväkukka, uskomattoman kaunis rungollinen schneewittchen-ruusu. Se tuoksuu viehkeästi ja sen nuput ovat suloisen vaaleanpunaiset.


Särkynyt sydän kukkii rantasaunan seinustalla


Kesäinen sisääntulokuisti ilta-auringossa ja mårbackan pelargoniat



Onnellisia kesäpäiviä!