.

.
.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Isä

Meidän perheessä isä tykkää marsipaanista, joten päätettiin lasten kanssa tehdä isänpäiväkakkuun marsipaanikoristelut.  

Olisin itse ollut jonkin klassisemman kukkais- tms. teeman kannalla, mutta lapset olivat sitä mieltä, että kakussa täytyy ehdottomasti olla isän kuva. Siispä siitä lähdettiin, vaikka aavistin jo etukäteen naturalistisen marsipaanimuotokuvan vaaran paikat; kakkuun saattaisi syntyä runsaasti tahatonta komiikkaa. Ja vähän sen suuntaisestihan siinä sitten kävikin... Marsipaani on yllättävän kankeaa työstettäväksi, sen värisävyt ovat imeliä, eikä esim. sulalla suklaalla ole kovinkaan helppoa piirtää.


Uunipellin kokoinen marsipaani-isä rusottavine poskineen ja suklaapartoineen oli niin vaikuttava ilmestys, että sanattomaksi veti.


Myös kakun sisukseen panostettiin lasten toiveiden mukaan; pohjat värjättiin elintarvikeväreillä punaisen, keltaisen ja oranssin sävyihin. Väleissä vadelmahilloa ja valkosuklaamoussea. 


Isänpäivän aterian valmistaminen alkoi keltasipuleiden täyttämisellä. Jokaiseen tuli rastin muotoinen halkeama, joka täytettiin voista, valkosipulisilpusta, merisuolasta ja yrteistä sekoitetulla tahnalla. Sitten sipulit käärittiin folioon ja jätettiin uuniin hautumaan miedolla lämmöllä noin tunniksi. Hautumisen aikana taloon levisi taivaallinen tuoksu. 


Valmiit sipulit olivat herkullinen lisuke barbeque-maustetulle uunilohelle katkarapukastikkeen kera

4 kommenttia:

maarit kirjoitti...

Olipas hieno kakku , vau . Isä oli tuollaisesta taideteoksesta varmaan iloinen ja - teistä ylpeä ja onnellinen ;D

Heli kirjoitti...

Kiitos Maarit ja tervetuloa lukijaksi!

Isä taisi kyllä olla ensin ällistynyt, sitten huvittunut... :-D

Sadun blogi - Satu's blog kirjoitti...

Vau, mikä kakku! Todella hieno!

Heli kirjoitti...

Kiitos Satu - ja lämpimästi tervetuloa lukijaksi!