.

.
.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Värin nälkään

Siinä missä syksyisin alkaa kaivata punaista ympärilleen, niin yhtä varmasti keväisin himoaa ruohonvihreätä ja oranssia. Niin nytkin.

Eikä pelkästään kotiin, vaan myös ylle. Vaatevarastoni on hyvin mustavalkoisvoittoinen. Viihdyn varsinkin mustassa. Mutta samalla kun aurinko on sulatellut kinoksia iloisesti liriseviksi vesipuroiksi, olen alkanut katsella uusin silmin joskus ostamaani maukean oranssia vakosamettikangaspalaa. Siitä voisi tehdä mekon tai tunikan.

Viime viikonloppuna kynnys viimein ylittyi ja ryhdyin ompelemaan. Päädyin jonkinlaiseen tunikaversioon joka on työvaatteena mekkoa monikäyttöisempi. Minulla on vanhat Modan kaavat, joilla olen ommellut monta mekkoa ja puseroa ja ne ovat yleensä istuneet suht hyvin.


 Leikkaus on hiukan epätyypillinen, etukappalekin koostuu neljästä osasta. Minusta periaatteessa aika kiva. 

Tämän vähän paksumman vakosametin kanssa kuitenkin huomasin, että istuvuus ei ollut niin hyvä kuin ohuempia kankaita käytettäessä. Kainalo voisi paremminkin istua.


Jälleen kerran tuli mieleen, että pitäisi tehdä itsellekin muutamia hyviä peruskaavoja samalla systeemillä kuin tyttären vanhojenpäiväpukua tehdessäni. Eli säätää kaavaa niin kauan, ettei pienintäkään epäistuvuutta jää jäljelle. Ja ommella lakanakankaasta aina uusia versioita ja sovittaa niitä, kunnes varmasti istuu.

Miksi hyväksyä mitään epäistuvuutta kun itse ompelee? Kaikinpuolinen omien mieltymysten mukainen  hienosäätämismahdollisuushan on juuri kotiompelun paras puoli. 

Työläs juttu se kaavojen säätäminen kyllä on, kun ei ole saanut hommaan minkäänlaista koulutusta. Mutta ahkeruus palkittaisiin.

Tämähän ei siis ole mikään varsinainen muotiblogi (heh!) ja oman kokovartalokuvani liittäminen postaukseen tuntuukin lievästi kiusalliselta. Menköön sekin nyt kuitenkin.


Nyt on sitten oranssia, vaikka tulisi millainen takatalvi!

2 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Ihanan pirtsakka väri ja sopii hyvin sulle. Tälläinen maallikko ei kovin hyvin "huonoa istuvuutta" huomaa, mutta ehkä sen päällä huomaa?

Kyllähän sitä näin kevään korvalla haikailee kirkkaampien värien perään, on se sitten vaate tai tyyny;)

Täytyy iloita tästä keväisestä säästä kun sunnuntaille on lupailtu taas lunta...

Heli kirjoitti...

Kiitos, Kati! Istuvuusongelma tarkoittaa lähinnä sitä, että kättä liikutellessa syntyy poimuja tuohon kainoloalueelle (näkyy kuvassa). Se on aika tavallista puserossa, mutta kaavoja modifioimalla siitä pitäisi kyllä päästä. Mutta projekti jatkuu, vielä istuu..