.

.
.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Lammaspata

 Heti pyhäaamun aamukahvien jälkeen aloin valmistaa lammaspataa suununtai-ateriaa varten


Kun sain lammaspadan lihat ruskistettua ja hautumaan, siirryin tekemään punajuurisalaattia - joka tosin olisi pitänyt valmistaa jo edellisenä iltana jotta se olisi ehtinyt vähän maustua. Tämä helppotekoinen punajuurisalaatti on minusta ihana lisuke liharuokien kanssa koska pidän vahvasti maustetun lihan ja makeanhappamien makujen yhdistelmästä. Ohje on alunperin lähtöisin siskoni savolaiselta anopilta josta syystä salaattia kutsutaan meillä Ellin punajuurisalaatiksi.

Noin 3 kg punajuuria keitetään kypsäksi, kuoritaan ja raastetaan karkeaksi raasteeksi

 Sitten pilkotaan noin kilo sipuleita ja ne sekoitetaan punajuuriraasteeseen (sipuleita ei siis kypsennetä)

Sen jälkeen keitetään kattilassa 3,5 dl etikkaa ja kilo hillosokeria. Liemi kaadetaan punajuurien ja sipuleiden sekaan ja sekoitetaan. Salaatin annetaan mielellään maustua yön yli kylmässä, missä se myös säilytetään.

Meillä siis salaatti ei tällä kertaa ehtinyt kunnolla maustua koska se tehtiin samaan pöytään lammaspadan kanssa. Hyvältä maistui silti. Toisena lisukkeena oli pari viikkoa sitten marinadiin laitettuja valkosipulin kynsiä, jotka olivat nyt täysin valmiita. Nekin onnistuvat mahtavasti. Taisin luvata laittaa ohjeenkin tänne. Tosin ohjetta ei kyllä ollut, tein marinadin ns. omasta päästä. Mutta yritän muistella:

Laitoin ensin kattilaan kiehumaan pari desiä vettä. Sekoitin kiehuvaan veteen runsaasti (2-3 dl) juoksevaa hunajaa ja annoin sen liueta. Lisäsin noin desin valkoviinietikkaa ja ehkä desin valkoviiniä, lorauksen oliiviöljyä, muutaman ruokalusikallisen sokeria ja pari kolme teelusikallista suolaa. Ripottelin seokseen runsaasti tuoretta rosmariinia ja timjamia suoraan ruukusta. Maustoin rose-, viher-, musta- ja valkopippurilla sekä lirauksella konjakkia.

(Noita käsivaraisia nestemittoja on muuten kolme, suurimmasta pienimpään löräys, loraus ja liraus. Niitä käytämme kun vaihdamme siskojen kanssa reseptejä..)

Lammaspata hautui punaviinikastikkeessa mureaksi. Sen ja edellä mainittujen lisukkeiden lisäksi oli meillä aina ehdoton kattiallinen perunamuusia, punaisen maitoon tehtynä ja voinokareella viimeisteltynä sekä korillinen rapeata ranskalaista maalaispatonkia.


Mieheni toi muutama viikko sitten tuliaisiksi kaksi gregoriaanista laulua sisältävää levyä, jotka tosi rauhoittavina istahtivat heti syksyisiin tunnelmiimme. Ne ovat siitä lähtien soineet meillä taustamusiikkina lähes nonstoppina. 


Leppoisaa sunnuntaita!

6 kommenttia:

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Namm mitä ihanaa ruokaa....ja tuo punajuurisalatti pitää kokeilla...:)

Kati kirjoitti...

Ihania sisäkuvia kummassakin postauksessa, ei voi kuin huokailla:) Tota punajuurisalaattia kokeilen viimeistään jouluna. En ole mikään rosollin suurkuluttaja, mutta tuosta kyllä tulen tykkäämään!
Lammaspadasta tuli varmaan herkullista. Mä olen hurahtanut haudutettuun porsaanulkofileeseen... löysin hyvän ohjeen Siken kirjasta.

Meillä alkaa nyt loma, olkoon yhtä rentouttava kuin sinulla<3

lintu kirjoitti...

Ellin punajuurisalaatti...
Sen täytyy olla hyvää.

Pitäisi joskus puhella kodinvaihtokokemuksistanne. Vai kirjoitatko niistä tänne?

Heli kirjoitti...

Kiitos kommenteista!

Irmastiina, tuo makeankirpeä punajuurisalaatti on oikeasti todella hyvää, suosittelen!

Laitapa Kati possun ohjetta, sitten kun palailet reissusta... Niin ja tietysti mukavaa reissua!!

Lintu, se ON hyvää. Tulkaapa joku ilta iltateelle puhelemaan kodinvaihtokokemuksista! Oli nimittäin varsin kivat kokemukset..

lintu kirjoitti...

Me tullaan!

Asia on ajankohtainen just nyt. Suunnitellaan pidempää jaksoa (useampi viikko) ensi keväälle, kun jään opintovapaalle.

Heli kirjoitti...

Lintu, sitten ensi viikonloppuna? Tarkennetaan ajankohtaa ke..