.

.
.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Leipää


Tehdessäni kevätsiivousta keittiön kaappeihin löysin useita jauhopusseja, joiden parasta ennen-päivämäärä oli lähiaikoina umpeutumassa. Ja kun kelpo jauhoja ei tietenkään saa päästää vanhentumaan, päätin leipoa leipää.

Olen kyllä tehnyt monenlaistakin ruisleipää, lähinnä vuo'issa, mutta en koskaan perusreikäleipää. Olen olettanut, että se on monimutkaista ja vaikeaa, ja että tarvitaan ikivanha tiinu ja siinä hartaasti säilytetty ja huolellisesti varjeltu, sukupolvelta toiselle kulkenut juuri. Niinpä hieman yllätyin, kun ruisjauhopussin kyljessä oli helpon näköinen ruisleivän ohje jossa juuri tehtiin samalla kun leivottiin. Kokeilin ohjetta ja leivästä tuli todella hyvää, aidon rukiisen makuista ja rapeareunaista. Siispä jakoon se ohje!

Ihan ensimmäiseksi alustin sämpylätaikinan ja jätin sen kohoamaan.


Sitten tein ruisleivän juuren. Jauhopussin ohje, jonka tähän laitan, on puolelle nestelitralle, mutta itse tein taikinan kuusinkertaisena, eli kolmeen nestelitraan.

Taikinan juuri:

5 dl kädenlämpöistä vettä
4 dl ruisjauhoja
30 g hiivaa

Sekoitin aineet ja jätin juuren tekeytymään puoleksitoista tunniksi.


 Juuren muhimista odotellessa ehti hyvin leipoa sata pötkösämpylää


Kun sämpylät ja juuri olivat valmiit, alustin ruisleipätaikinaan vähitellen mukaan vielä:

2 tl suolaa
1 rkl siirappia (tai sokeria)
3 dl ruisjauhoja
2 dl vehnäjauhoja

Sitten tein taikinasta pyöreitä paloja, taputtelin ne litteiksi, painoin juomalasilla reiän keskelle, pistelin sekä jaoin jokaisen leivän kuuteen palaan kevyellä nuolijan painalluksella.


Kohotin leivät liinan alla ja paistoin 240 asteessa noin puoli tuntia. Ensi kerralla paistan vielä vähän pitempään, niin saan leipään vieläkin paksumman, maukkaan ratureunan. Mutta varsin hyvä se on nytkin!



Ruisleivän päälle vielä pala silliä ja punasipulin rengas, niin se on siinä!

Sivutuotteena syntyi kasa ihania "pompannappeja"


Kevätsää on täällä ollut kuin morsian, aurinkoisia lämpöisiä päiviä ja huikeita iltaruskoja



Loppuun vielä sinisistä sinisin ja vaaleanpunaisin hetki etupihalla, kännykkäkameralla ikuistettuna


Jos teillä ei ole lauantaina muuta tekemistä niin tehkääpä helppoa ja HYVÄÄ ruisleipää! Kaikki aineksetkin melko varmasti löytyvät kaapista ..

Mukavaa viikonloppua!

9 kommenttia:

Ane / Tekemisen maku kirjoitti...

Voi miten ihania kuvia! <3 Ja leivistä tuli vesi kielelle. Nami!

Anonyymi kirjoitti...

Ruisleipää en ole ikinä leiponut mutta näyttää niin hyvältä että nyt kyllä kokeilen.
Joka viikko seuraan blogiasi mutta vähän laiska olen kommentoimaan.
-Sari-

Anonyymi kirjoitti...

Oi, miten sydämessä asti ihan tuntuu, kun katsoo noita rannalta päin otettuja kuvia <3 Siis, Niin Ihanalta näyttää tuo teidän koti ja pihapiiri! Asun itse täällä Lapissa ja lunta on vielä ihan korkeat kinokset, joten sen takia haikailen jo "kesämaan" perään. Olen ollut vakkarilukijasi jo kauan aikaa. Blogisi on niin mieleinen, koska tykkään tyylistäsi sisustaa. Itse olen myös vanha "marimekkolainen", ja on kiva katsoa kuviasi, kun sisustusmaku on samanlainen. Mukava myös, kun välillä laitat meille noita ruokakuvia ja reseptejäkin. Tuota ruisleipää täytyy kyllä kokeilla.
Hyvää keväänjatkoa toivottelee Eija

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Olet taitava leiväntekijä...ja sitten leivät vaan orrelle..:)
Toistan itseäni, mutta tuo talo ja tuo ranta....ihana!

Maria kirjoitti...

Kiitos ohjeesta! Leivon aika usein leipää, mutta ruisleipä on kokeilematta.

Kevät on ihana!

Heli kirjoitti...

Kiitos kommenteista <3

Ane, kaikki meillä tykkäsivät kovasti ruisleivän mausta, eli kuvat eivät ainakaan nyt valehtele :-)

Sari, minäkin olen laiska kommentoimaan, niin että ymmärrän hyvin. Tai oikeammin luen blogeja jostain syystä aina niin kiireellä, etten mukamas ehdi jäädä kirjoittelemaan.. Mutta kiva kun poikkeat talossa!

Eija, kiva lukea, että olet viihtynyt "meillä" :-) Tykkään kyllä täkäläisestä aikaisesta keväästä, mutta iso osa sydäntäni on kuitenkin aina siellä Lapissa, pohjoisesta kun olen kotoisin. Valo siellä teillä on jotain aivan ihmeellistä!

Irmastiina, täytyy sanoa, että tämä ruisleipä ei vaadi taitoa lainkaan! Lopputulos näyttää ja maistuu minustakin professionaalilta, mutta syntyy todella helposti ja nopeasti - ja tosiaan onnistuu keneltä tahansa.

Maria, samaa mieltä keväästä :-)

Leppoisaa sunnuntaita!

Anonyymi kirjoitti...

Varmasti minäkin kokeilen tuota reseptiä täällä Atlantin takana. Kiitos! Ja meillä on vielä kinoksittain lunta!

Anonyymi kirjoitti...

Paljonko laitoit hiivaa 6x taikinaan? Satuin löytämään "oikeaa" hiivaa täällä maailmalla ja kun yleensä käytän kuivahiivaa olen vähän epävarma määrästä. Laitoin pekonia murekkeen päälle ja ei että me tykättiin - kiitos vinkistä!

Heli kirjoitti...

Anonyymi 1, onpa suoraan sanoen virkistävää lukea, että teillä on siellä vielä kinoksittain lunta :-P Suomi ei siis välttämättä olekaan keväällä lumien sulamisen suhteen se ihan vihonviimeinen kolkka maailmassa...

Mukavaa ja vähenevälumista kevättä sinne Atlantin taakse!

Ja anonyymi 2, minäkin käytin kuivahiivaa ja annostelin hiivapaketin leipäohjeen mukaan.. Tosin ensi kerralla kokeilen ehkä muhittaa "juurta" yön yli.

Pekonikuorrutettu mureke lienee myös meillä perheen suosiolla mitattuna ihan se ykköspääruokalaji, ja lisäksi helppo kuin mikä. Kiva kun teilläkin tykättiin!

Onnellisia kevätpäiviä sinne!