Isän kakussa oli tänä vuonna ruusuja
Kun isä sai juhlapäivänään toivoa menun, lopputulos oli ennalta arvattava: lihamureke. Melkein nolottaa kuvata lihamureke-ateria blogiin, sillä moneskohan kerta mahtaa olla kyseessä tuota lajia! Asia on kuitenkin niin, että sekä mies että meidän kaikki pojat ovat erityisen mieltyneitä vahvasti maustettuun, pekonilla kuorrutettuun lihamurekkeeseen. Niinpä he toivovat sitä lähes aina kun toivomaan pääsevät ja luonnollisesti juhlakalun toivomus myös kuullaan.
Lihamurekkeen seurana on tietysti vanha kunnon perunamuusi. Lisukkeena tällä kertaa myös appelsiini-tuorejuustolla täytetyt, pitkään suolapedillä haudutetut kokonaiset punajuuret.
Kantarellikastike syksyn sadosta sekä mausteliemessä marinoituja raakoja tomaatteja
Ikkunasta näkyy, että täällä on täysi talvi korkeine lumikinoksineen, ollut jo jonkin aikaa
Kakun päällä ollut syötävä kultaglitteri pääsi paremmin oikeuksiinsa illan hämärtyessä
Tämän ihanan tytön syntymästä alkoivat meillä isänpäiväperinteet, eli kuvassa isäntekijä
päiväunilla pikku Bellan kanssa
Joulu on jo yllättävänkin lähellä. Ihan pian voi kotia alkaa viritellä joulun odotukseen!
Mukavaa viikkoa!
