Kevät ei tiedä koronasta

Täältä meiltä ei nyt pääse pois, kun Uudenmaan maakunta on eristetty muusta Suomesta. Ei oltaisi kyllä oltu minnekään lähdössäkään. Jo useampi viikko on vierähtänyt tiiviisti kotona. 

Maa on poikkeustilassa mutta luonto ei tiedä siitä mitään. Kevät on kovaa vauhtia puhkeamassa täyteen kukoistukseensa. Eikä ihmekään, onhan pian huhtikuu.

Tämä kevät ei kuitenkaan totuttuun tapaan ole humahtanut sydämeen ja huumannut päätä, edes puutarhakuume ei ole nyt noussut. 

Tämä on erilainen kevät.

Alppiruusupensaat notkuvat pulleita nuppuja. Kun nuput parin kuukauden kuluttua aukeavat, alkaa vuoden näyttävin kukkaloisto. Monien ennusteiden mukaan koronaepidemia saavuttaa huippunsa samoihin aikoihin. 

Näissä oloissa olemme ensimmäistä kertaa koskaan tilanneet ravintoloista valmisruokaa. Se on nyt ihan kivaa vaihtelua ja samalla tulee tuettua hankalaan tilanteeseen joutuneita ravintolayrittäjiä. 

Pöytä ja nälkäiset ihmiset odottavat ruokalähettiä

Hyvää kotiviikonloppua, pidetään huolta itsestämme ja rakkaistamme!

Yhden kokonaisen saaristopäivän tähden

Meno on ollut viime aikoina kovin mökkipainotteista. Blogissa ja koko elämässä. Toivottavasti ette ole täysin kyllästyneet aihepiiriin. 

Tavallisesti olemme lomakauden ulkopuolella käyneet mökillä vain harvakseltaan. Koska mökki on saaressa, sinne ei kelirikon aikaan edes pääse. Tänä talvena meri ei ole vielä helmikuuhun mennessä kunnolla jäätynyt, joten mökille on päässyt aina kun on halunnut. 

Ja kun saaristo on erityisen vaikuttava paikka juuri karuina vuodenaikoina, ollaan miehen kanssa tänä talvena vietetty iso osa vapaa-ajasta siellä. Viikonloppu, joka tarkoittaa yhtä kokonaista päivää mökillä, on riittänyt meille syyksi ajaa kolme tuntia suuntaansa. 

Siihen yhteen kokonaiseen päivään sisältyy täydellinen pienoisloma, josta olemme jo lähes riippuvaisia; muutama tunnelmallinen perjantai-illan tunti kynttilöineen ja iltateineen, onnellisena nukahtaminen tietäen, että aamulla saa herätä kahvin tuoksuun talvisessa saaristossa. Herääminen talvilauantaihin hyvin nukutun yön jälkeen, pitkä aamupala kamiinan lämmössä maisemaa ihaillen, huikean kaunis päivä ehkä maailman hienoimmassa ympäristössä, hidas savusaunan lämmitys, vähän paremman ruuan huolellinen valmistus. Ja illalla kiireetön saunominen pehmeissä, aromikkaissa löylyissä ja tietysti pulahtaminen hyisessä merivedessä. 

Ja silloin, kun mökillä tosiaan ollaan yksi kokonainen päivä, saa siinä vielä toisenkin suloisen aamun ja pitkän aamupalan ja maiseman, ja kynttilät...

Eli yksikin kokonainen päivä mökillä on ollut meille tosi hyvä syy ajaa kolme tuntia suuntaansa. Varsinkin, kun se mökkimatka halki upeiden saaristomaisemien on jo itsessään laatuaikaa. 

Olemme siis lyhyesti sanottuna ihan valtavasti nauttineet tiheään toistuneista pikkulomasista mökillä. Siksi on tullut postailtua blogiin lähes pelkästään mökkitunnelmia vaikka ei ole edes lomakausi!

Löysin viimeinkin muotoilultaan silmää miellyttävän polttavan vessan ja viime reissulla se päästiin asentamaan mökin kylppäriin. Helppokäyttöisen sisävessan puuttuminen onkin ollut mökin harvoja epämukavuustekijöitä, viemärivessaa kun ei kallioiseen saareen kohtuupanostuksella saa. Varsinkin näin kylmänä vuodenaikana sisävessaa todella arvostaa.

Polttava vessa ei juuri eroa käyttömukavuudeltaan vesivessasta, joten sen myötä mökin fasiliteetit saivat pitkään kaivatun viime silauksensa.

Pikkupakkasella meren pinta on paperinohuen jään peitossa. Se pitää pientä ääntä, risahtelee ja paukkuu muuten hiirenhiljaisessa saaristossa. Ja helisee soinnukkaasti kokassa, kun ajetaan veneellä.

Lunta ja pakkasta

Kaunis ja runsasluminen talvi jatkuu edelleen. Ainakin kuukausi on jo saatu nauttia puhtaan valkoisista hangista ja lumisista puunoksista. Eli valoisasta keskitalvesta!

On ollut myös epätavallisen kovia pakkasia. Talon kaksi varaavaa takkaa ovat antaneet mukavaa lisäpotkua sisälämpötiloihin. Takoissa loimuava tuli luo myös kodikasta tunnelmaa. Niitä katsellessa vanha haaveeni makuuhuoneen pönttöuunista on taas aktivoitunut. Siellä olisi paikka tulisijalle, piipun kyljessä.

Nukumme miehen kanssa mielellämme viileissä lämpötiloissa, eikä makuuhuoneessa vielä koskaan ole ollut tarvetta lisälämmitykselle. Päinvastoin, ranskalaisen parvekkeen ovet ovat usein raollaan, kylmänäkin vuodenaikana. Maalämpöpumppu ja keskikerroksen takat lämmittävät tehokkaasti ja  lämpö nousee ylimpään kerrokseen, niin että sen lämpötila on yleensä muuta taloa korkeampi. Myös yläkerran suuren kylppärin lattialämmitys huokuu lämpöä koko kerrokseen.

Miehen mielestä makuuhuoneeseen ei (tietenkään!!) kannata investoida tulisijaa, kun sitä ei kuitenkaan voisi koskaan käyttää, koska se nostaisi jo yhdellä pesällisellä huoneen lämpötilan niin  epämiellyttävälle tasolle, ettei siinä pystyisi nukkumaan. Tuossa on tietysti pointtia, onhan se myönnettävä.

Mutta kun  lämmittäminen ei olisikaan se juttu, vaan tulisijan synnyttämä tunnelma... Minusta meidän vähän askeettinen makuuhuone yläkerran viiston katon alla on jo nyt ihana. Kermanvalkoinen tai vaaleanharmaa pönttöuuni tekisi siitä täydellisen. Ja luonnontuli makuuhuoneessa, se olisi unelma!

Voisikohan pönttöuunin kuoren sisälle muurata erittäin epävaraavan ja lämpöenergiatehottoman  tulisijan, joka ohjattaisiin luovuttamaan mahdollisimman suuren osan lämmöstään suoraan ulkoilmaan?

Yläkerran makuuhuoneesta pääsee vaate-/pukeutumishuoneen sekä pienen kodinhoitotilan kautta kylppäriin. 

Olen juuri saanut konmaritettua yläkerran allaskaapin laatikot. Kaikki päivittäin tarvittava on helposti saatavilla, mutta kuitenkin piilossa laatikoissa. Allastason pitäisi pysyä nyt tyhjänä kun jokaiselle tavaralle on oma selkeä paikkansa laatikoissa tai kylppärin kaapissa. 

Koska yläkerrassa on kaksi muutakin makuuhuonetta, aulasta on toinen sisäänkäynti kylpyhuoneeseen.

Tänä viikonloppuna on ollut mahtavat säät. Pääsimme ulkoilemaan kotijärven jäälle.

Pakkasulkoilun jälkeen on tietysti mahtavinta mennä kuumaan saunaan. Tuo yhdistelmä on parhaita talvinautintoja. Mutta myös kylpyamme on meillä näin talviaikaan paljon käytössä. Eipä juuri rentouttavampaa asiaa kuin kaikkia aisteja hellivä kylpy ennen nukkumaan menoa.

Meillä on ollut lainassa Mujin diffuuseri-valaisin, joka on nostanut viimeaikaisen kylpytunnelman uudelle tasolle. Lämmin, ihoa hoitava vaahtokylpy ja ilmaan tuoksuhöyryä puhaltava, tunnelmallisesti valaiseva diffuuseri oli mahtava yhdistelmä! Ja hyödyllinenkin; joulun aikaan sairastellessamme tukkoisen nenän sai avattua eukalyptus-tuoksua tupruttavan diffuuserin avulla. 

Hyvää viikkoa!