Laskiaissunnuntai keväisissä tunnelmissa

Lämpöiset säät ovat jatkuneet edelleen. Laskiaissunnuntaitakin vietettiin huhtikuisen tuntuisissa tunnelmissa. 

Rannassa on nyt ennätystulva. Vesi ulottuu jo lähelle saunan rappusia. 

Saimme viimeinkin aikaiseksi digitoida ison joukon sellaisia vanhoja perhevideoita, joita ei olla aikaisemmin päästy katselemaan, koska meillä ei enää vuosiin ole ollut mini dv-muotoisten tallenteiden katsomiseen tarvittavia laitteita.  Tästä syystä järjestimme viikonloppuna suuren perhevideoiden ensi-illan. Koko porukka saatiin koolle ja sen kunniaksi tehtiin toivomusruokaa. 

Lauantaina miesväki valtasi keittiön ja valmisti neljän kokin voimalla pitsaa, jonka reseptiä he ovat pitkään huolella hienosäätäneet. 

Laskiaissunnuntain toivomusruoka oli poronkäristys, joka on aina ollut meillä suuressa suosiossa. 

Lisukkeena topakka perunamuusi, joka tällä kertaa tehtiin uunissa pehmeäksi paahtuneista Rosamunda-perunoista. Näiden lisäksi ei tarvittu kuin puolukkahilloa ja punajuurisalaattia. 

Mehukannussa viimekesäisistä oman puutarhan rypäleistä tehtyä vahvan armikasta mehua, joka alkaa olla jo aika vähissä.

Mukavaa viikkoa!

Voihan possu!

Kevät on jatkanut tuloaan ryskyen. Lumet ovat melkein sulaneet ja järven jäät käyneet heikoiksi. Myös lintujen liverrys, joutsenet ja kevään valo ovat saapuneet.

Viime viikonloppuna tein suursiivousta. Aloitin perjantaina pesemällä kaikki pikkumatot ja lauantaina kävin taloa läpi melko perusteellisesti. Siihen menikin lähes koko valoisa lauantai. Ponnistusten palkaksi ostin olohuoneeseen uuden House Doctorin kynttelikön. Siihen oli kiva sytyttää kynttilät kun koko talo tuoksui puhtaalle.

Tuoreet tulppaanit kuuluvat myös itsestään selvästi keväisten siivouspalkintojen sarjaan

Laskiaissunnuntain aamukahvin jälkeen alustin pienen taikinan laskiaispullia varten

Uunissa oli hautunut sianlihakimpale yön yli. Kermainen kastikeliemi lisättiin noin tunti ennen ruokailua. 

Jälkilämpöihin lähti myös vanha perheklassikkomme, voilla ja hunajalla maustetut uunivalkosipulit

Pöytään löytyi vielä joululta jäänyttä lanttulaatikkoakin

Jotta suut saataisiin jälkiruualla varmasti makeiksi, suuria laskiaispullia tehtiin jokaiselle kaksi

Jälkiruualla luulin sunnuntain possuteeman jääneen jo taakse, mutta erehdyin. 

Yhtäkkiä vointi alkoi ihmeellisesti huonontua, alkoi särkeä koko kroppaa ja palella. En voinut muuta kuin kellahtaa petiin. Nielu oli pian tulessa ja alkoi väsyttää niin, ettei sormeaan kohta enää jaksanut kohottaa. Mittasin kuumeen, joka oli yllättäen noussut yli kolmeenkymmeneenyhdeksään. Tilanne oli kehittynyt tuohon pisteeseen suht normaalista olotilasta vain parissa, kolmessa tunnissa. Kun hengittäminen alkoi vielä tuntua työläältä ja sattua, katsoin viisaimmaksi käydä näyttäytymässä lääkärille.

Heti perusnäytteiden jälkeen lääkäri totesi, että saattaja voi poistua, jään osastolle. Koska kuitenkin oli sunnuntai, tarkempaa tietoa saatiin odottaa arkipäivään. Kunnes se sieltä tuli: sikainfluenssa. Ohhoh! 

Kolmisen päivää meni osastolla taju lähes kankaalla makoillen, kunnes eilen siirryin kotiin jatkamaan sairastamista. Sairaalassa ollessani mies hoiti kotona kolmea flunssaista nuorta miestä, nyt hän itse sekä tytär jakavat sairastuvan kanssani. 

No, voihan näitä kevätpäiviä näinkin viettää. Lääkäri kehotti nauttimaan toipilaanakin raittiista ulkoilmasta, joten nyt voin sitten istua parvekkeen tuolissa peittoon kääriytyneenä kuin Arvo Ylpön potilaat aikoinaan ja katsella kotijärvelle saapuneita joutsenia samalla hiljaa humaltuen kevätpuutarhan huumaavasta tunnelmasta.

Onnellista tulevaa kevätviikonloppua!

Laskiaista!

Laskiaissunnuntain jälkiruuan tulee luonnollisesti olla laskiaispulla. Ensimmäistä vuottaan kotitaloutta opiskeleva seiskaluokkalainen poikani tarjoutui sellaisia itse valmistamaan, koska pullan leipominen oli juuri ollut köksäntunnin aiheena. Sehän kyllä minulle sopi, eli pojan kädet taikinaan heti aamupalan jälkeen.

Opettelimme oikein urakalla pullan pyörittämistä kauniin symmetriseksi ja sileäksi palloksi. Minulle taidon opetti aikoinaan Martta-tätini. Käsi täytyy pitää juuri oikeassa asennossa, jolloin koura muodostaa sopivan pullan muotoa muovaavan kupin. Peukalolla hienosäädetään reunaa samalla kun pyöritetään pullaa. Tosin laskiaispulliemme suuri koko vähän vaikeutti pyörittämistä.

Pojan valmistaessa pullia, minä täytin pakasteesta löytyneitä possun sisäfileitä paistetulla pekonilla, sinihomejuustolla ja kevyesti paahdetulla valkosipulilla.

Paistinarua ei nyt kaapista löytynyt, eli rautalanka sai toimittaa sellaisen virkaa. Täyteyt fileet tiukasti kiinni.

Pintaan vielä suolaa ja mustapippuria ja sitten pyöräytys voissa paistinpannulla, jotta pinta sai kauniin värin. Tämän jälkeen fileet lähtivät vielä folioon käärittyinä uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi.

Uunista tuli mahtavat tuoksut ja pian myös mureaksi paistuneet fileet. Niin mureaksi, että kauniiden viipaleiden leikkaaminen osoittautui mahdottomaksi.

Pekoni-sinihomejuusto-valkosipulitäyte maustoi ja mehevöitti rasvattoman fileen.

Kun talossa sattui olemaan perunoita ja pakasteesta löytyi vielä joululta jääneitä peruna- ja lanttulaatikoita, säästyimme kauppaan lähtemiseltä. Valmistin viherpippuri-kermakastikkeen käyttäen sen mausteena fileiden paistolientä. Lisukkeena porkkana-omenaraastetta, jota hieman kypsensin pannulla ja maustoin yrteillä ja hunajatilkalla.

Kokonaisuus oli herkullisen makuinen, mutta pitkänä miinuksena täytyy pitää  ruokalajien tylsää yksivärisyyttä. Olisi ehdottomasti pitänyt olla jotain kirkkaan punaista ja heleänvihreää antamassa väritykselle särmää, vaan eipä nyt sattunut kaapista löytymään - eikä kauppaan siis jaksettu lähteä.

Pullapellit saatiin ulos uunista juuri sopivasti ennen ruokailun aloittamista. Pullista kieltämättä tuli melko suuria. Pellille mahtui juuri ja juuri kuusi kappaletta ja nekin tarttuivat toisiinsa kiinni. Mutta eipä se mitään haitannut.

Kansi auki, sisälle lötkäys mansikkahilloa ja vielä suurempi lötkäys kermavaahtoa, kansi kiinni ja laskiaisherkku oli valmis!

Pullan seurana tietysti suuri kupillinen vastajauhetuista pavuista valmistettua maitokahvia