Käsityöprojekteja pitkästä aikaa

Mies puurtaa innoissan täyttä työpäivää rakkaan rantasaunansa kimpussa. Kuten aina tällaisissa hankkeissa, yksi asia johtaa toiseen, eli uusia korjaamiskohteita löytyy helposti.

Viimeksi  löylyhuoneen seinästä paljastui pehmennyt alajuoksu, joka täytyi tässä yhteydessä uusia. Myös koko rakennuksen perustuksia on pitänyt vähän kunnostella. Tähänkin "pikkuremonttiin" tulee menemään aikaa enemmän, kuin alussa luulimme. Mutta tuleepa sitten tehtyä kunnolla.

Minäkin joudun vähän odottelemaan oman osuuteni alkamista. Olisi niin kiva päästä jo tekemään pintakäsittelyitä ja varsinkin sisustamaan!

Tässä odotellessani aloitin tekemään Bellalle uutta villapaitaa. Tällä kertaa hieman ohuemmasta langasta, puikoilla 3. Kaikki Bellan muut puserot ovat moniin tilanteisiin vähän liian paksuja.

Instagramissa joku muuten kommentoi Bellan pientä, söpöä hymyä. Totta, varsinkin vanhemmiten Bellan suunpielet ovat alkaneet kääntyä yhä enemmän ylöspäin. Se synnyttää hänelle vähän sellaisen salaperäisen Mona Lisa-ilmeen. Näyttää siltä, kuin Bella ymmärtäisi tästä elämänmenosta enemmänkin..

Villapaidan ensimmäinen sovitus

Täällä on ollut lämpimät, melkein helteiset säät. On niin kivaa olla puutarhassa, ettei sisälle malttaisi mennä millään. Juuri nyt kaikki kukkii ja kasvaa kohisten. Ja pihalla tuoksuu ihanalle, varsinkin iltaisin!

Kuten jo aiemmin kerroin, tiukimman koronaeristyksen aikaan mies huolellisesti askarteli rantasaunaan kaksi pyöreätä yläikkunaa. Niistä tuli todella hienot! On melkoinen puusepäntyön mestarinäyte tehdä noin erikoiset ikkunat, vieläpä ilman varsinaisia puusepän työkaluja (ja koulutusta). 

Ikkunoihin lopuksi asennetut vanhat, käsinpuhallatetut lasit kruunasivat kokonaisuuden.

Kuluneella viikolla ne sitten asennettiin paikoilleen

Kun mies oli sahannut pyöreän reiän ikkunan paikalle, hän huuteli yläkerrasta, että miltä näyttää. Vastasin, että ihan jees, mutta vielä parempi olisi, jos reikä olisi keskellä. Olisi pitänyt olla kamera juuri silloin valmiudessa, sillä miehen pää ilmestyi reikään alle sekunnissa ja ilme oli näkemisen arvoinen. 

No olihan se reikä tietysti keskellä, ei hän sitä vinoon olisi leikannut :)

Myös löylyhuoneeseen lisättiin pieni, neliruutuinen ikkuna. Se on siinä ihan täydellinen, avaa lauteilla istuville juuri sopivasti soman taulun ilta-aurinkoiselle järven lahdelle.

Sen sijaan saunakammarin isompi ikkuna tuotti päänvaivaa. Mietimme loppuun asti, laitammeko sitä lainkaan. Ongelma tuntui olevan lähinnä saunakammarin sisäpuolella. Se oli alkuperäisillä ikkunoilla levollinen ja sopusuhtainen tila.

Lopulta kuitenkin päätimme laittaa ikkunan. Järvimaisema on saunarannassa niin kaunis, että sitä on kiva katsella saunakammaristakin. 

Kun ikkuna sitten oli paikoillaan, huolemme osoittautui turhaksi. Se istui rakennukseen kaikin puolin erinomaisesti, kuin olisi ollut siinä aina. 

Mutta sellainen jännä juttu näiden muutosten myötä on tapahtunut, että rantasauna on alkanut kaivata minun silmissäni valkoisia nurkkalautoja. Aiemmin en ole sellaista miettinyt. Ehkä se johtuu siitä, että kun ikkunoita on nyt enemmän, rakennus on alkanut näyttää jotenkin suuremmalta ja siksi kaivata ääriviivoihinsa jotain kokoavaa elementtiä.

Tässä saunakammarin järvenpuoleinen seinä ennen ikkunaa ja sen jälkeen

Ja tältä näyttää rantasaunan uusi päätyikkuna ylös päärakennuksen edustalle. Tässäkin kohti silmäni kaipaavat niitä nurkkalautoja..

Näillä säillä ei tulisi mieleenkään ruokailla sisätiloissa. Vaihtelunhaluisina katamme pöydän milloin millekin puolelle puutarhaa. 

Laituri on yksi suosituimpia paikkoja, vaikka sinne on pitkä matka ja siellä on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni pöytä.

Juhannusruusu on tällä hetkellä täpötäynnä voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Etenkin illalla sen ohitse on ihana kävellä.

Olen säilyttänyt varastossani lähes kymmenen metrin pätkää pellavavohvelikangasta. Se on myös mahtavan levyistä, 2,4 metriä. Meillä on tuosta kankaasta käytössä jo kaksi kylpypyyhettä ja muutamia käsipyyhkeitä, jotka ovat parhaita kaikista; imukykyisiä ja ihanan tuntuisia iholla. 

Niinpä polkaisimme tyttären kanssa pyyheliinatehtaan pystyyn. Saamme tehtyä tästä kangasmäärästä yhteensä 37 reilunkokoista kylpy- ja käsipyyhettä, jotka aiomme jakaa keskenämme. 

Mutta sitä ennen meidän molempien täytyy kiinnittää vielä aika paljon nuppineuloja ja polkea ompelukonetta!

Hyvää sunnuntaita!

Vapaa-ajan harrastuksia

Nyt, kun lomamoodi pienen saaristoirtioton jälkeen alkaa toden teolla saavuttaa tajunnan, myös rantasaunan pintaremonttihanke on alkanut saada uutta potkua. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että projektiin on todella ryhdytty muutenkin kuin haaveilun tasolla. 

Rantasauna on rakennettu 30-luvun puolivälissä ja se on edelleen lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Tuota alkuperäiskuntoa on tarkoitus myös kunnioittaa, emme aio tehdä saunaan mitään radikaaleja muutoksia. Suunnitteilla on lähinnä korjailua ja korkeintaan pienten käytännöllisyyttä lisäävien toimenpiteiden tekemistä. Esimerkiksi sähkövalaistuksen pehmeää lisäämistä. 

Saunassahan on koko ajan ollut sähköt, mutta silti siellä on pääasiassa oleiltu kynttilöiden ja lyhtyjen valossa. 

Rakennus on noin 25 neliömetrin kokoinen käsittäen aika ison saunan, pienen eteisen ja pukuvälikön, sekä saunakammarin. 

Itse sauna on vuosikymmenten saatossa tummunut lähes mustaksi, mistä kovasti tykkäämme.

Sen sijaan saunan muiden tilojen väritys on tuottanut hiukan päänvaivaa. Rakennuksesta löytyy monensävyiseksi patinoitunutta puupintaa, myös aika vaaleata puuta on tullut esiin puretun kaapin takaa. Sisätilojen ilme freesiytyisi nopeasti, jos ne kaikki vaan maalaisi jollain sopivalla sävyllä. 

Mutta mies on kiintynyt vanhoihin puupintoihin, eikä halua että niitä maalataan. Rantasauna on erityisen rakas juuri hänelle (ja nykyisin myös nuoriksi miehiksi varttuneille pojillemme), joten toivetta tulee tietysti kunnioittaa.

Olenkin pohdiskellut, että käsittelisin pukutilan ja saunakammarin seinät ja katot jollain kevyesti sävyttävällä puunsuoja-aineella, jolloin tiloihin saataisiin vähän yhtenäisempi ja rauhallisempi ilme. Kaikki lattiat voisi sitten maalata vaikka vaalealla helmenharmaalla, valoa ja raikkautta tuomaan. 

Ensi viikolla päästään varmaankin jo jonkinlaisiin ratkaisuihin asiassa!

Alppiruusujen kukinta alkaa olla komeimmillaan

Ihan ensitöikseni taidan kuitenkin tervata veneen. Se synnyttäisi ihanan tuoksunkin koko tienoolle, jolloin puuhat rantasaunan parissa tuntuisivat vielä mukavammilta.

Saunaremontin vaiheista lisää myöhemmin, myös blogin upouuden Instagramin puolella :)

Onnellista kesäviikkoa!

Omenankukat

Meillä on ollut kahdeksan vuoden ajan noin joka toinen kevät lakkiaiset. Vaikka sitä on joka kerta kovasti odotettu, omenapuiden kukinta ei ole osunut yksissäkään lakkiaisissamme optimaalisesti juhlapäivälle, niin että puutarha olisi juuri silloin ollut huikeimmassa loistossaan.

Tänä vuonna se sitten viimein tapahtui. Kukkaloisto oli lakkiaispäivänä huipussaan ja sääkin oli ihan täydellinen. Meillä ei vaan ollut lakkiaisia - eikä kyllä kenelläkään muullakaan, koska korona.

Omenapuiden kukinta on niin lyhyt ja niin uskomattoman kaunis, ja lakkiaiset ovat niin suloinen juhla, että ne sopisivat yhteen paremmin kuin hyvin. Mutta ei voi mitään.

Kaikki muukin kukkii nyt

Elämä tuntuu hetken täydelliseltä, kun lämpiävän rantasaunan vieno savuaromi sekoittuu suloisesti kukkien, tuoreiden koivunlehtien ja vastaleikatun nurmen  tuoksuun. On tämä alkukesä kyllä ihana vuodenaika!

Onnellista alkavaa kesäkuun viikkoa!

Verkkaista elämää

Alkaa tuntua, että tämä koronaeristys on kestänyt jo melko kauan. On pidemmän päälle aika erikoista elämää pysytellä koko ajan pääasiassa kotona. Mukavaakin, kun saa olla perheen kanssa yhdessä ja paneutua moniin sellaisiin asioihin, joihin normaaliarjessa ei jää niin paljoa aikaa ja voimia. Kuten ruuanlaittoon ja kodin pieneen kohenteluun. 

Ja täytyy myös kehitellä aktiviteetteja, että pysyy vireessä. Nekin ovat nyt vähän verkkaisia, esimerkiksi soutelua kotijärvellä ja kahvittelua siinä ohessa.

Tosin säät ovat muuttuneet hyytävän kylmiksi, eikä ulkona oikein nyt tarkene olla. Perunatkin ovat edelleen kylvämättä ja potager perustamatta!

Nyt, kun on tullut tuijoteltua tavallista enemmän ikkunasta ulos rannan (-kin) suuntaan, mieleen on taas palannut vanha suunnitelma rantasaunan pienestä kunnostelusta. Sehän pitäisi maalata, varsinkin sen katto. Ja terassia pitäisi vähän korjailla.

Olemme myös jo pitkään haaveilleet, että laittaisimme rantasaunan yläkerran päätyihin ikkunat. Saunassahan on soma vintti, mutta sinne ei tule päivänvaloa. Myöskään löylyhuoneessa ei ole ikkunaa järvelle päin. Lauteilta olisi kiva katsella ohi lipuvia joutsenia.

Saimme viimein tehtyä puusepälle ikkunatilauksen. Mutta ne yläkerran päätyikkunat mies halusi tehdä itse. Saisi siitä mukavaa tekemistä ja sopivaa haastettakin; voisi kokeilla, onnistuuko ikkunoiden tekeminen ilman puusepän työkaluja.

Yläikkunoiden muoto on ollut jo pitkään tiedossa. Pyöreät niiden pitää olla. Niinpä mies aloitti ikkunoiden teon sahaamalla ison kasan kaarevia puusoiroja ja liimaamalla niitä yhteen renkaan muotoon.

Ristikkokokeiluja maalarinteipin avulla

Ristikoiden suhteen päädyttiin lopulta salmiakkikuvioon. Alakuvassa ne ovat jo kiinni sisäpokissa, jotka on istutettu karmeihin. Tässä vaiheessa ikkunat alkoivat näyttää todella kauniilta! 

Pakko oli vähän kokeilla niiden rinnalle salaisten haaveideni kohdetta, William Morrisin Strawberry thief- lintutapettia ... 

Tässä ikkunan ulkopuoli kuivumassa pellavaöljykäsittelyn jälkeen. Käsittely syvensi puun sävyä ja siitä levisi ihana pellavaöljyn tuoksu koko taloon!

Seuraavaksi on vuorossa ikkunoiden maalaaminen ja lasien asentaminen. Näihin ikkunoihin ja koko vanhaan rantasaunaan ei voi kuvitella muuta kuin vanhanajan väreilevät lasit. Sellaisia täytyy siis ensi viikolla ryhtyä metsästämään.

Mukavaa viikon alkua!