Kaukana kaikesta

Toukokuun helteet ovat ulottuneet jopa ulkosaaristoon. Mökille on ollut pakko päästä, edes pariksi päiväksi käymään.

Mökki on meidän elämän suuri luksus jonka saavuttamiseksi on panostettu paljon. Siksi haluamme pitää mökin ennen muuta elämysten lähteenä. Se tarjoaa täydelliset puitteet rentoutumiselle ja  elämästä nauttimiselle.  Mökillä ei myöskään ole kiire. Siksi asiat voi hoitaa siellä vähän juhlavammin, pidemmän kaavan mukaan. 

Esimerkiksi aamupala pyritään syömään ulkona ja siinä on usein mukana jotain vähän ylellisempää, mikä ei arkiaamujen rutiineihin kuulu. Vaikkapa juuri paistetut croissantit ja appelsiinimarmeladi. Miten epäterveellistä - mutta ah niin ihanaa! 

Nyt ilmat mökilläkin ovat olleet jo aamulla lähes helteiset. Ja vaikka on ollut tyyntä, sääskiä tai paarmoja ei ole vielä näkynyt. On siis ollut täydelliset olosuhteet pitkille aamupaloille ulkona.

Pienemmät ja suuremmat meriajelut kuuluvat myös täydellisiin säihin

 Kippari 😍

Tykkään erityisesti kokkailusta mökillä, koska siellä on hyvä keittiö ja runsaasti aikaa. Mietin usein jo kotona, mitä vähän epätavanomaisempaa siellä tekisin. 

Nyt ohjelmassa oli kuitenkin helppotekoinen parsapasta. Tykättiin, kovasti!

Rakastan vastaa, se kohottaa saunanautinnon huippuunsa. Tuoreen koivun tuoksua savusaunan aromikkaisiin leppälöylyihin yhdistettynä ei voita mikään. Siksi vastan valmistaminen kuuluu yleensä miehen saunanlämmitysrutiineihin.

Merivesikin oli toukokuiseksi epätavallisen lämmintä, yli viisitoista-asteista. Uimaan tuli mentyä monta kertaa, ilman saunaakin.

Meidän mökki on saaressa, kolmen lossin takana.  Ne hidastavat matkaa, joka on kilometreinä reilut kaksisataa ja suurimmaksi osaksi sujuvaa moottoritietä. Matka kotoa mökille kaikkine losseineen kestää tyypillisesti vähän alle neljä tuntia. 

Vastikään jossain näkemäni mielipidekyselyn mukaan suomalaiset haluavat, että mökkimatka kestää maksimissaan kaksi ja puoli tuntia. Tämä tuntuu pätevän käytännössäkin: meidän mökkimatka on asia, mitä monet ääneen ihmettelevät. Miten sitä jaksaa kulkea niin pitkän matkan mökille? 

En ole koskaan oikein ymmärtänyt tuota. Vähän sama asia, kuin harrastaisi matkustelua vain Viroon tai Ruotsiin välttyäkseen pitkiltä lennoilta. Onhan se kuitenkin niin, että mitä pitempään matkustaa, sitä erikoisempaan ympäristöön pääsee. Kauas on pitkä matka!

Mökkimatkaan pätee sama. Vasta kolmannen lossin jälkeen ympäristö alkaa olla todella eksoottinen. Tullaan ihan omaan maailmaansa. 

Sitäpaitsi tykkään mökkimatkasta, siirtyminen on jo osa lomaa. Reitti mökille kulkee upeiden, tunnettujen matkailumaisemien halki. Niitä on kiva katsella ja jutella rauhassa miehen kanssa. Tai kuunnella yhdessä kuunnelmia tai äänikirjoja. Pysähtyä välillä kahville tuttuun etappiin. 

Puhumattakaan losseista. Niihinkään ei totu, melkein aina täytyy nousta turistien mukana autosta ihailemaan maisemia. On ne vaan joka kerta niin hienot! 

Mökkimatka, joka ylittää yleisen ihanteen noin puolellatoista tunnilla, ei siis tunnu minkäänlaiselta ongelmalta!

Hyvää viikkoa!

Omenankukat

Hedelmäpuiden kukinnasta päätellen luvassa on hyvä sato. Puutarha on nyt huikeassa juhla-asussa.

Kun ilmatkin ovat olleet niin epätavallisen lämpimät, pihalta ei malttaisi olla pois hetkeäkään

Kokeilin ensimmäistä kertaa siemennauhaa tillin ja salaatin kylvämisessä. Ainakin sitä oli helppo käyttää. Edellä mainitut siemenethän ovat niin minimaalisen pieniä, että kylväminen käsin on aika hankalaa.

Tänään nähtiin ensimmäinen mansikankukka

Potagerissa, paahteisella paikalla sijaitsevaa pergola-rakennelmaa on tarkoitus vähän kattaa. Se on kesäaamujen ihana aamukahvipaikka. 

Kasvimaan käytävätiilien välissä kasvaa kaikenlaista, esimerkiksi orvokkeja. Välit kuuluisi varmaankin siistiä, mutta en oikein raaskisi.

Aurinkoista viikkoa!

Helteinen äitienpäivä

Taisi olla ensimmäinen kerta, kun äitienpäivän aamukahvit katettiin ulos. Koko päivä mentiin hellelukemissa, lähellä kolmeakymmentä astetta.

 

Hyvää äitienpäivää!

Halvat huvit

Blogini näyttää nykyisin keskittyvän käsittelemään lähes yksinomaan syömiseen, laiskotteluun ja nukkumiseen liittyviä aihepiirejä.

Eikä siinä mitään, kyseisiin asioihin sisältyy paljon elämän pieniä nautintoja, halpoja huveja, jotka ovat kuitenkin elämyksinä vertaansa vailla.

Esimerkiksi juuri vaihdetut lakanat, mieluiten ulkona raikkaissa tuulissa kuivuneet. Onko juuri suloisempaa asiaa? Puhtaisiin lakanoihin on niin täydellisen ihanaa illalla itsensä oikaista, että marttojen suosittelema noin kahden viikon vaihtoväli ei kyllä riitä. Juuri vaihdetuista lakanoista täytyy päästä nauttimaan joka viikonloppu.

Onnea lisäisi mankeli, mutta sitä meillä ei ole, koska se ei oikein mahtuisi talossa mihinkään järkevään paikkaan. Enkä millään jaksa silittää lakanoita, joten niiden sileydestä on tingittävä. Se on vähän valitettavaa. Mankeloidut liinavaatteet kun ovat jokseenkin eri juttu kuin mankeloimattomat.

Myös valaistus ja tuoksut ovat minulle tärkeä osa ympäristöä. Tykkään erityisesti kynttilöistä. Niitä käytetään meillä päivittäin ympäri vuoden. Makuuhuoneen talolyhdyissä palavat usein iltaisin tuoksukynttilät. Tunnelmallisen valaistuksen lisäksi pieni säväys esimerkiksi vaniljan tai appelsiinin tuoksua täydentää ihanasti puhtaiden lakanoiden raikkautta. 

Puhumattakaan aamuista, jolloin makuuhuoneeseen alkaa kantautua alakerrasta juuri keitetyn kahvin tuoksu. Täydellisempää tuoksuhetkeä on vaikea kuvitella.

Tänä viikonloppuna tänne tuli kesä. Vihreys lisääntyy silmissä. 

Vuokot ovat jo jonkin aikaa olleet täydessä kukassa

Pepi-päärynän pulskat lehdenalut

Potagerin kääntäminen jäi viime syksynä odottamaan kevättä. Kevät taas on ollut niin kolea, etteivät pihahommat ole oikein kutsuneet. Nyt alkaisi viimeistään olla kääntämisen aika. 

Tänä viikonloppuna se ei kuitenkaan vielä onnistunut, sillä mies on ollut reissussa ja oma aikani on mennyt tavallista perusteellisempaan siivoamiseen sisällä. Siivoaminen on muuten myös niitä halpoja huveja (tai "huveja"), jonka jälkeen elämästä voi hetken nauttia täysillä. 

Alkoi olla jo kiire saada myös talvitamineet kesäksi säilöön, ettei joudu helteellä katselemaan untuvatakkeja ja villapipoja eteisessä. 

Kohta saadaan jo kesän ensimmäiset raparperit

Villapuseroteema on kulkenut sitkeästi mukana koko kuluneen talven. Kerroin jo aiemmin että neulon miehelle puseroa kohoneulemallilla. No sainkin sen jo kaulusta vaille valmiiksi, ennen kuin tajusin, että haluan kuitenkin käyttää vähän toisen tyyppistä lankaa; muhkeata ja hiukan pörröistä islantilaista villalankaa, joka pitää ryhtinsä kohokuvioissa ja jota on mahdollista neuleen sisäpuolelta kevyesti huovuttaa.

Ryhdyin siis uuteen projektiin. Hihat ja vatsa ovat nyt odottaneet joitakin viikkoja miehustan ja hihakavennusten aloittamista. Vähän näköjään aloittaminen kestää, sillä aion tehdä tavallista enemmän ajatustyötä vaativan kavennuksen. Sellaisen, missä hihan keskellä oleva kuvio jatkuu yhtäjaksoisena yli olkapään, aina kaula-aukon reunaan saakka. Siinä saa keskittyä laskemaan silmukoita eikä miehustan neulominen siksi onnistu kaikissa tilanteissa. Tarvitsen luultavasti myös isonsiskon puhelinneuvontaa... 

Tarkoitus olisi kuitenkin tehdä se vielä ennen kesän ja (kolean) veneilykauden alkua.

Mutta tästä hieman työläämmästä aihepiiristä takaisin elämän pieniin nautintoihin. On niitä tietysti paljon muitakin, kuin alussa mainitut syöminen, laiskottelu ja nukkuminen. 

Esimerkiksi rauhallinen hetki ennen nukkumaan menoa ihoa hoitavassa, ihanasti tuoksuvassa vaahtokylvyssä

Tai esteettiset elämykset. Luonnossa liikkuminen, tuoksut, hyvä musiikki. Iltalenkki pakkasessa, yhteinen vapaa-aika rakkaan kanssa, kiireettömät keskustelut, saunominen kuutamoyönä ja meressä uiminen, arjen humoristiset tilanteet. Neulominen ja samalla hyvän kuunnelman kuunteleminen. Kahvihetki ystävän kanssa. Kiinnostava kirja tai elokuva ja aikaa niihin käytettäväksi. Kesä-aamu, syksyn synkkä ja myrskyinen yö, marraskuun pumpulinharmaa päivä. Tuoreen mullan tuoksu keväällä.

Innostavaa viikkoa!