Loppiainen

Sinne jäi mökki, lämpöisenä ja kodikkaana. Takana on monta ihanaa vuorokautta, kiireettömiä päiviä murun kanssa, antoisia keskusteluita, hyvää ruokaa, monta makeasti nukuttua yötä ja tunne, kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. 

Mökillä kaikki on paikallaan, valmiina odottamassa paluuta. Kellokin kukkuu siellä tasatunnein, vuorokauden ja vuoden ympäri.

Ja sinne jäi saaristo, joka on minusta talvella vaikuttavampi kuin kesällä. 

Joulun aika loppuu loppiaiseen, ja lomakin loppuu. Onpa ollut ihana loma!

Hyvää loppiaista!

Tammikuisia mökkipäiviä

Uudenvuoden ja loppiaisen väliin jäi sopivasti muutama yhteinen vapaapäivä, joten lähdettiin miehen kanssa mökille.

Saaristo on talvella jylhän kaunis ja lähes epätodellisen hiljainen paikka. Kun sinne tulee kaupungin hälinästä, tuntuu kuin maailmanmeno pysähtyisi täysin.

Tosin tällä reissulla ei ole ollut hiljaista, sillä tuuli on ulvonut enimmäkseen myrskylukemissa. Nurkissa on ujeltanut ja meri pauhunnut. Välillä on tuntunut, kuin koko mökki lähtisi lentoon.

Mökillä aamut ovat erityisen tunnelmallisia. Siellä jostain syystä nukkuu tavallista paremmin ja herää virkeänä. Kun meillä mies vielä hoitelee yleensä aamupalat, saan herätä kahvin tuoksuun ja nousta valmiiseen pöytään. Kynttilät palavat eikä ole kiire mihinkään. 

Tällä reissulla on ollut kodikas tunnelma kun ulkona on puhissut kova tuuli, mutta sisällä on ollut ihanan lämmintä tulen hiljalleen risahdellessa kamiinassa.

Ensilumi

Ah ihanat, pitkät viikonlopun aamut ja herääminen ilman herätyskelloa! 

Etelä-Suomeenkin on tullut ensilumi. Maisema näyttää heti satumaiselta.

Potager odottaa kevättä valmiina vastaanottamaan uudet viljelykset. Mutta matka kevääseen tuntuu nyt ikuisuudelta.

Meidän miesväen, joka saunoo rannassa monta kertaa viikossa, uimakausi on tänä vuonna venähtänyt pitkäksi. Saunan yhteydessä on uitu näihin päiviin saakka. 

Jatkuukohan uimakausi talviuintina, eli tuleeko laiturin päähän pian avanto?

Meillä jäi kesällä jääkaappiin pyörimään pussillinen kaupasta ostettuja maa-artisokkia joista ei tullut tehtyä ruokaa. Mies istutti ne rantaan ja sai suuren sadon. Nyt onnellinen maajussi valmisti itse kasvattamistaan artisokista herkullisen keiton.

Pääsin perjantaina töistä tultuani valmiiseen pöytään. Taas se tuli todettua, että maa-artisokan maku on kyllä ihanin kaikista. Kuten mieskin...

Jälkiruoka miehen mutkattomaan tyyliin: pieni kupillinen vahvaa espressoa ja jämädonitsi puoliksi :)

Hyvää ensimmäistä adventtia!