sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Remontti etenee, lattioiden lipeöinti

Työläs lattialämmitystekniikan asentaminen on keskikerroksessa suurimmaksi osaksi tehty, vain olohuone vielä vielä odottaa. Joudumme tekemään lattiat kahdessa osassa, koska flyygeliä ei ole viety remontin alta pois. Se on olohuoneessa muovilla suojattuna.

Kuusilautalattia on valmis ja näyttää todella kauniilta!


Ruokailukuistin väliseinää kannattelevat jatkossa uudet, tuohon paikkaan Pohjanmaalla sorvautetut massiiviset pylväät, jotka on tehty 30-luvun mallin mukaisesti hieman alaspäin leveneviksi ja kapiteeliltaan yksinkertaisen selkeiksi. Ne on tarkoitus myöhemmin maalata.


Vapunpäivänä pääsin viimein käsittelemään valmista kuusilautalattiaa lipeällä. Levittelin aineen laudoille pitkään varteen kiinnitetyllä leveällä keinokuitusiveltimellä. Se oli helppo homma, vain lipeävelliä piti muistaa vähän väliä sekoitella.


Koska haluamme varsin vaalean ja neutraalinsävyisen lattian, jossa ei ole liiallista kellertävää tai punertavaa sävyä, olimme varautuneet kahteen lipeäkäsittelykertaan. Sävy oli kuitenkin juuri halutunmukainen heti ensimmäisellä vedolla. 

Lipeähän ei yksinään riitä lattian käsittelyksi, vaan sen jälkeen tarvitaan vielä suojaava pintakerros. Moni käyttää siihen tarkoitukseen öljyä, tai vieläkin "luomumpaa" suopakäsittelyä. Ne ovat ihania pintoja, mutta edellyttävät käsittelyn uusimista aina silloin tällöin. 

Meidän mielestämme lattiaremontti on sen verran raskas kokemus, että emme halua vähään aikaan palata asiaan. Niinpä pintaan tulee Osmon kestävä öljyvaha, mattana ja useampana kerroksena. Olen varautunut myös pienellä määrällä valkoista sävytettä, mikäli lattian sävyä joutuu jossain kohti tasoittamaan.


Ihanat ystävät ovat olleet hengessä mukana, monet poikenneet paikan päälläkin tätä touhua ihmettelemässä, jakamassa tietoaan ja kannustamassa, paljon kiitoksia siitä <3 Pääsisimmepä laittamaan jo loppukesällä ystäville juhlat pystyyn tupaantuliaisten merkeissä! 

Ensi viikolla on tarkoitus pyytää viimeiset tarjoukset keittiöjutusta ja laittaa jo ainakin osa keittiötä tilaukseen. 

Aika kauniisti mätsäävät nuo suunnitellut keittiömateriaalit sekä seinä- ja listamaalit uuteen lattiansävyyn. Riippuu tietysti vielä saaduista tarjouksista, mihin keittiössä eri yksityiskohtien kanssa  lopulta päädytään. Kaavaillussa budjetissakin kun pitäisi yrittää pysyä...

Mutta kun noita haaveita mallailee jo etäisesti lopullista muistuttavassa oikeassa tilassa, niin ihan tässä remonttinuutumus hetkeksi kaikkoaa ja uudenlainen innostus käväisee ilmoilla!



Mukavaa viikkoa!


sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Remonttia flow' n vallassa

Remontti jatkuu täällä täyttä höyryä. Sitä ollaan nyt tehty jonkinlaisen flow' n vallassa, kun kerran vauhtiin päästiin.

Pääsiäisateriakin oli tänä vuonna muotoa työmaaruokala. Keittiö on jo jonkin aikaa sitten kokonaan purettu ja mikroaaltouuni on ollut ainoa käytettävissä oleva ruuanvalmistusväline. Se hieman rajoitti pääsiäisen juhlamenuakin. Kynttilät ja Matteus-passio hoitivat kuitenkin loput, ja oma perhe pöydän ympärillä. Tuntui riittävästi pääsiäiseltä.


Viime päivinä työn alla on ollut lattialämmityksen asentaminen. Se onkin kaiken sekoittava työvaihe, kun koko keskikerroksen lattiat ovat auki. Tässä vaiheessa viimeistään homma ei tunnu enää ollenkaan pieneltä pintaremontilta.


Mutta pohjia on saatu tehtyä ja keittiöön on päästy lyömään lattialautojakin. Puulaji on nyt kuusi. Seuraavana työvaiheena laudat on tarkoitus käsitellä lipeällä vaaleiksi.


Keittiön suhteen silmissä siintelevät tällaiset kuvat



Ryske jatkuu. Hyvää viikkoa!

sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

Talo muutoksen kourissa

Kotimme on jo kauan ollut vähintään pintaremontin tarpeessa. Sitä olen joskus täällä blogissakin suunnitellut. Nyt koronavuoden mittaan aloimme konkreettisemminkin kartoittaa toimenpiteitä ja tilannetta, tekijöiden etsimisen ja muiden käytännön asioiden suhteen. 

Jokin viimeinen ponnistautuminen tositoimiin on kuitenkin tähän asti jäänyt puuttumaan. Ehdittiin jo alkaa epäröidä sitäkin, jaksetaanko me moiseen hommaan enää edes ryhtyä, vanhat ihmiset.

Kunnes talviloman aikaan iski purkuvimma. Liikkeelle panevana voimana varmaan sama asia kuin viimekeväisessä rantasaunaremontissa; loputtomalta tuntuvan kotona oleilun aiheuttama turhautuminen. Siinä ohessa joutui myös vähän liikaa katselemaan kodin epäkohtia. Alkoi pahasti tökkiä.

Purkamisen kohteeksi ovat joutuneet nyt suunnilleen kaikki häiritsevät asiat. Pian valkeni, ettei tämä nyt ihan pintaremontilla hoidu. 

Päätimme esimerkiksi laittaa keskikerrokseen lattialämmityksen, kun se niin luontevasti sopii talon maalämpöjärjestelmään. Sehän samalla tarkoittaa koko kerroksen lattian uusimista. Vähän väliseiniäkin ja huonejärjestystä muutetaan. Ja remontoidaan keittiö kokonaan. Ikkunoita on tilattu puusepältä. Ja talo pitäisi maalata jo ulkopuoleltakin. Ja niin edelleen.

Toistaiseksi tehdään itse, kun ollaan voimissamme ja intokin on huipussaan. Tämähän on kiva harrastus! Suorastaan flow'n vallassa täällä nyt meuhkataan.  


Kuvat voivat näyttää karuilta, mutta itse näen tilanteen toivoa herättävänä. Kaaos on usein tie muutokseen - ja juuri nyt se tuntuu oikein virkistävältä. 

(Ja nuo keltaiset kukat muuten mies toi naistenpäivänä. Hyvin sopivat sisustukseen!)

Samalla kovasti kiirettä pitelee, eikä näitä some-harrastuksiaankaan meinaa ehtiä hoidella. Mutta raportoin kyllä lisää, kun maisemat alkavat tästä selkiytyä!

Mukavaa viikon alkua!


lauantai 16. tammikuuta 2021

Pakkasia

Pian vuodenvaihteen jälkeen tänne tuli talvi. Lunta on tupruttanut enemmän kuin vuosiin ja kireitä pakkasiakin on pidellyt. 

Kunnon talvi on vaihteeksi hauska juttu, pakkasilma tuoksuu hyvälle ja lumi narskuu kivasti kenkien alla. Valkoinen maisema kuuran puuteroimine puineen ja hankien päällä välkehtivine pakkastimantteineen myös näyttää satumaisen kauniilta. 


Myös lumitöitä on viime aikoina riittänyt 

Tänä talvena saunominen on, kuten mies asian ilmaisi, "lähtenyt hiukan lapasesta". Rantasauna on siis lämmennyt lähes joka ilta. On vaan niin ihanaa saunoa rempatussa saunassa ja pulahdella avannossa. 

Jännä juttu, että yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa avanto ei tunnu ollenkaan niin kylmältä kuin hieman lauhemmassa säässä.  Ja miten taivaallista on astua saunaan kireästä pakkasesta, avannon jälkeen, kun vastaan tulvahtaa kuuma höyry ja puukiukaan tuoksu!

Kun lämpötila on kaksikymmentäviisi astetta pakkasen puolella, avannon pinnan joutuu rikkomaan uudelleen jokaisten vähän pidempien löylyjen jälkeen. 




Leppoisaa viikonloppua!