Näytetään tekstit, joissa on tunniste täytekakku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste täytekakku. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kesä alkoi taas juhlilla!

Vaikka kevät on ollut täällä etelässäkin epätavallisen kylmä, saattoi potageriin mennä joitakin kertoja aamukahville jo ennen loman alkamista. Sieltä oli hauskaa seurata kyhmy- ja laulujoutsenia, jotka kävivät rannassa joka keväistä reviiritaisteluaan. Laulujoutsenet voittivat tänäkin keväänä.


Äitienpäiväkakku näytti tänä vuonna tältä


Ja viimeisenä koulupäivänä meillä oli taas nuoren miehen ansiosta ihanat juhlat! 


Juhlapöytä oli tällä kertaa katettu eteläkuistille. Myöhäisestä keväästä johtuen saatiin kerrankin omenankukkia maljakkoon päättäjäispäivänä. Niiden lisäksi pyrittiin muutenkin kesäiseen teemaan.


Tytär teki kaikki kakut. Hänen tavoitteenaan on jo jonkin aikaa ollut tehdä täydellinen suklaakakku. Nyt se onnistui, ainakin jos minulta kysytään. Todella suklaiset pohjat, sopiva suklainen kosteus, väleissä oman puutarhan vadelmista keitettyä paksua hilloa ja suklaamoussea.


Kesäisen kahvipöydän klassikko, sitruuna-marenkitorttu


Suolaisella puolella filorullia aurinkokuivattu tomaatti-pesto-vuohenjuustotäytteellä, parsa-parmankinkkupiirasta, mansikka-halloumisalaattia ja voileipäkakkua


Täytekakun virkaa hoiti orvokeilla koristeltu porkkanakakku


Juomat pääsivät uusiin hanalla varustettuihin lasipönttöihin. Mies tekaisi nopeasti niihin sopivat korotuspalikat tulevan tien paikalta taannoin kaadetusta tammesta.


Tuorekurkulla ja sitruunamelissalla maustetun veden lisäksi tarjolla oli raparperisimaa. Raparperien kasvu on jo tässä vaiheessa kesää todella voimakasta, joten pääsimme poimimaan varret omasta penkistä.  


Koristeena ja lisämausteena mehupöntössä mansikkaa, raparperinpaloja ja piparminttua


Talo odottaa juhlavieraita. Taustalla tuore ylioppilas keräämässä voimia.


Ostin muuten nuo Artekin valkoiset tuolit mökille, mutta ne ovat alkaneet näyttää niin kivoilta keittiössä, etten tiedä raaskinko viedä niitä minnekään.

Juhlat olivat ihanat, kuten aina. Ja nuorten valmistujaiset ovat ehkäpä ihanimmat juhlat kaikista! 

Juhlien jälkeen on taas ehtinyt potageriin. On taas aikaa istuskella kuuntelemassa lintujen liverrystä ja ihailemassa uutta kasvua!


Keskeiselle paikalle potageriin, suoraan aamukahvipaikkani eteen, on istutettu miehen tämänvuotinen äitienpäiväkukka, uskomattoman kaunis rungollinen schneewittchen-ruusu. Se tuoksuu viehkeästi ja sen nuput ovat suloisen vaaleanpunaiset.


Särkynyt sydän kukkii rantasaunan seinustalla


Kesäinen sisääntulokuisti ilta-auringossa ja mårbackan pelargoniat



Onnellisia kesäpäiviä!







sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Isä

Isän kakussa oli tänä vuonna ruusuja


Kun isä sai juhlapäivänään toivoa menun, lopputulos oli ennalta arvattava: lihamureke. Melkein nolottaa kuvata lihamureke-ateria blogiin, sillä moneskohan kerta mahtaa olla kyseessä tuota lajia! Asia on kuitenkin niin, että sekä mies että meidän kaikki pojat ovat erityisen mieltyneitä vahvasti maustettuun, pekonilla kuorrutettuun lihamurekkeeseen. Niinpä he toivovat sitä lähes aina kun toivomaan pääsevät ja luonnollisesti juhlakalun toivomus myös kuullaan. 

Lihamurekkeen seurana on tietysti vanha kunnon perunamuusi. Lisukkeena tällä kertaa myös appelsiini-tuorejuustolla täytetyt, pitkään suolapedillä haudutetut kokonaiset punajuuret.


Kantarellikastike syksyn sadosta sekä mausteliemessä marinoituja raakoja tomaatteja


Ikkunasta näkyy, että täällä on täysi talvi korkeine lumikinoksineen, ollut jo jonkin aikaa


Kakun päällä ollut syötävä kultaglitteri pääsi paremmin oikeuksiinsa illan hämärtyessä


Tämän ihanan tytön syntymästä alkoivat meillä isänpäiväperinteet, eli kuvassa isäntekijä 
päiväunilla pikku Bellan kanssa


Joulu on jo yllättävänkin lähellä. Ihan pian voi kotia alkaa viritellä joulun odotukseen!

Mukavaa viikkoa!