Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ompelu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Keskikesän kukkaset ja vaihtelevat säät

Helteet lipuivat jonnekin kauas pois ja tilalle vyöryivät koleat ja sateiset säät, jotka ovat jatkuneet jo useamman päivän. Vaikka hellivää lämpöä on vähän ikävä, luonto kiittää sateista. On siis oltava säätilaan tyytyväinen. 

Sen takia on myös tullut oltua taas enemmän sisällä.


Sisätilohin siirtyminen sai jatkamaan kaappien ja varastojen inventaariota. Löytyi esimerkiksi vanhoja, lähes käyttämättä jääneitä pellavaliinoja, jotka ovat laadukasta materiaalia, mutta joiden  kuosi ei ole pöytäliinakäytössä miellyttänyt. 

Leikkasin ne paloiksi ja ompelin paloista ison pinon keittiöpyyhkeitä. Niissä kuosi ei haittaa ollenkaan. 

Luostarin köynnösruusu 'Uetersener Klosterrose' - ihanin kaikista ruusuista!

Samaan aikaan, kun ompelukone on hurissut ylhäällä talossa, rantasauna on kohentunut silmissä. Sisältähän se on vielä ihan alkutekijöissään, mutta julkisivussa tapahtuu maalaamisen ja listoittamisen myötä nopeaa muutosta. 

Myös uudet ikkunat on nyt listoitettu. Ne näyttävät entistäkin enemmän siltä, kuin olisivat olleet paikoillaan vuodesta 1936. Ne ovat tosi kauniit ja sopivat sekä ulko- että sisäpuolelta katsoen. 

Nyt on vaikea ymmärtää, miksi edes täytyi niin paljon pohtia noiden ikkunoiden lisäämistä rakennukseen. Nehän kuuluvat itsestäänselvästi tuohon, missä ne nyt ovat!

Loppuun vielä pieni kuvamuistelo helteisen viime viikonlopun veneretkeltä saaristossa 

Miehen ja minun yhteisselfiesarjojen viimeinen kuva on jostain syystä aina poskipusukuva :D



Hyvää viikonloppua!


sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Käsityöprojekteja pitkästä aikaa


Mies puurtaa innoissan täyttä työpäivää rakkaan rantasaunansa kimpussa. Kuten aina tällaisissa hankkeissa, yksi asia johtaa toiseen, eli uusia korjaamiskohteita löytyy helposti.

Viimeksi  löylyhuoneen seinästä paljastui pehmennyt alajuoksu, joka täytyi tässä yhteydessä uusia. Myös koko rakennuksen perustuksia on pitänyt vähän kunnostella. Tähänkin "pikkuremonttiin" tulee menemään aikaa enemmän, kuin alussa luulimme. Mutta tuleepa sitten tehtyä kunnolla.

Minäkin joudun vähän odottelemaan oman osuuteni alkamista. Olisi niin kiva päästä jo tekemään pintakäsittelyitä ja varsinkin sisustamaan!

Tässä odotellessani aloitin tekemään Bellalle uutta villapaitaa. Tällä kertaa hieman ohuemmasta langasta, puikoilla 3. Kaikki Bellan muut puserot ovat moniin tilanteisiin vähän liian paksuja.

Instagramissa joku muuten kommentoi Bellan pientä, söpöä hymyä. Totta, varsinkin vanhemmiten Bellan suunpielet ovat alkaneet kääntyä yhä enemmän ylöspäin. Se synnyttää hänelle vähän sellaisen salaperäisen Mona Lisa-ilmeen. Näyttää siltä, kuin Bella ymmärtäisi tästä elämänmenosta enemmänkin..

Villapaidan ensimmäinen sovitus

Täällä on ollut lämpimät, melkein helteiset säät. On niin kivaa olla puutarhassa, ettei sisälle malttaisi mennä millään. Juuri nyt kaikki kukkii ja kasvaa kohisten. Ja pihalla tuoksuu ihanalle, varsinkin iltaisin!

Kuten jo aiemmin kerroin, tiukimman koronaeristyksen aikaan mies huolellisesti askarteli rantasaunaan kaksi pyöreätä yläikkunaa. Niistä tuli todella hienot! On melkoinen puusepäntyön mestarinäyte tehdä noin erikoiset ikkunat, vieläpä ilman varsinaisia puusepän työkaluja (ja koulutusta). 

Ikkunoihin lopuksi asennetut vanhat, käsinpuhallatetut lasit kruunasivat kokonaisuuden.

Kuluneella viikolla ne sitten asennettiin paikoilleen

Kun mies oli sahannut pyöreän reiän ikkunan paikalle, hän huuteli yläkerrasta, että miltä näyttää. Vastasin, että ihan jees, mutta vielä parempi olisi, jos reikä olisi keskellä. Olisi pitänyt olla kamera juuri silloin valmiudessa, sillä miehen pää ilmestyi reikään alle sekunnissa ja ilme oli näkemisen arvoinen. 

No olihan se reikä tietysti keskellä, ei hän sitä vinoon olisi leikannut :)

Myös löylyhuoneeseen lisättiin pieni, neliruutuinen ikkuna. Se on siinä ihan täydellinen, avaa lauteilla istuville juuri sopivasti soman taulun ilta-aurinkoiselle järven lahdelle.

Sen sijaan saunakammarin isompi ikkuna tuotti päänvaivaa. Mietimme loppuun asti, laitammeko sitä lainkaan. Ongelma tuntui olevan lähinnä saunakammarin sisäpuolella. Se oli alkuperäisillä ikkunoilla levollinen ja sopusuhtainen tila.

Lopulta kuitenkin päätimme laittaa ikkunan. Järvimaisema on saunarannassa niin kaunis, että sitä on kiva katsella saunakammaristakin. 

Kun ikkuna sitten oli paikoillaan, huolemme osoittautui turhaksi. Se istui rakennukseen kaikin puolin erinomaisesti, kuin olisi ollut siinä aina. 

Mutta sellainen jännä juttu näiden muutosten myötä on tapahtunut, että rantasauna on alkanut kaivata minun silmissäni valkoisia nurkkalautoja. Aiemmin en ole sellaista miettinyt. Ehkä se johtuu siitä, että kun ikkunoita on nyt enemmän, rakennus on alkanut näyttää jotenkin suuremmalta ja siksi kaivata ääriviivoihinsa jotain kokoavaa elementtiä.

Tässä saunakammarin järvenpuoleinen seinä ennen ikkunaa ja sen jälkeen

Ja tältä näyttää rantasaunan uusi päätyikkuna ylös päärakennuksen edustalle. Tässäkin kohti silmäni kaipaavat niitä nurkkalautoja..

Näillä säillä ei tulisi mieleenkään ruokailla sisätiloissa. Vaihtelunhaluisina katamme pöydän milloin millekin puolelle puutarhaa. 

Laituri on yksi suosituimpia paikkoja, vaikka sinne on pitkä matka ja siellä on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni pöytä.

Juhannusruusu on tällä hetkellä täpötäynnä voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Etenkin illalla sen ohitse on ihana kävellä.

Olen säilyttänyt varastossani lähes kymmenen metrin pätkää pellavavohvelikangasta. Se on myös mahtavan levyistä, 2,4 metriä. Meillä on tuosta kankaasta käytössä jo kaksi kylpypyyhettä ja muutamia käsipyyhkeitä, jotka ovat parhaita kaikista; imukykyisiä ja ihanan tuntuisia iholla. 

Niinpä polkaisimme tyttären kanssa pyyheliinatehtaan pystyyn. Saamme tehtyä tästä kangasmäärästä yhteensä 37 reilunkokoista kylpy- ja käsipyyhettä, jotka aiomme jakaa keskenämme. 

Mutta sitä ennen meidän molempien täytyy kiinnittää vielä aika paljon nuppineuloja ja polkea ompelukonetta!


Hyvää sunnuntaita!


keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Tuulisia mökkipäiviä

Jotta uusien löylytuolien istumamukavuus olisi täydellinen, ne kaipasivat vielä pehmeitä niskatukia. Ompelin niihin tyynyt säkkikankaasta ja niiden pehmusteeksi laitettiin savusaunan hirsirungon pystytyksestä yli jäänyttä pellavarivettä. Päällisen saa helposti irti pesua varten.

Tosin tyynyjen täytteenä oleva pellavarive olisi kannattanut laittaa vielä erillisiin puuvillaisiin sisäpusseihin, mutta siinä kohti oikaisimme mutkan suoraksi. Ehkäpä tehdään se sitten ensimmäisen pesun yhteydessä. Nyt oli liian kiire saunomaan..


Saaristoon sopii oikeastaan kaikenlaiset säät. Mökkirakennus on aika iso ja mukavuuksilla varustettu, eikä päiväkausienkaan sisällä oleilu tunnu mitenkään ikävältä. Päinvastoin, sohvan nurkassa on kiva lukea ja katsella siinä ohessa suurista ikkunoista jylhiä säitä, sateita, kovaa tuulta, ukkosta. Ja nauttia iltaisin kaminan lämmöstä, kun ulkona on koleata.

Tosin useimmiten sää on aika säyseä. Aurinko paistaa melkein aina ja harvemmin täällä satelee. Sen sijaan tuuliset päivät ovat yleisempiä. Niidenkin kanssa tuulen suunta vaikuttaa paljon. Meidän mökki sijaitsee suojaisalla sisälahdella, jonne ainoastaan pohjoistuulet yltävät kunnolla. 

Nyt on jo monta päivää tuullut rivakasti juuri pohjoisesta. Kevyet lastutuolit lentelevät iloisesti terassilla ja laiturin kansituolien kankaat lepattavat ylöspäin pullollaan. Uidessa rantaan tulee melko isoa aaltoa ja vesi on viileätä, kun syvät vedet ovat sekoittuneet rantaveteen. Tuulisella säällä meri näyttää todella vihreältä ja ympäristö myös tuoksuu vahvemmin mereltä. 

Melko usein meidän suojaisessa ja lämpöisessä kesäparatiisissa unohtuu, että olemme Itämeren rannalla, mutta pohjoistuulilla sen taas oikein hyvin muistaa. 

Siinäkin on jotain mahtavaa ja vaikuttavaa, kun tuuli ujeltaa nurkissa ja meri pauhuaa ympärillä. 






Navakan pohjoistuulen päivinä ulkona ruokailu onnistuu vain talon takana, rakennuksen suojissa. Aamiaispaikka on aivan tyyni ja hyvin lämmin, vaikka joka puolella ympärillä kuuluu kova tuulen pauhu.




sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Ompeluhuone

Ompelu-/ vierashuone on viimein edennyt. Mies teki sinne perjantaina sängyn rengaiden päälle asennetusta vanerilevystä. Tarkoitus on vielä säilöä ylimääräinen vieraspatja sängyn taakse, niin että sängystä tulee ikään kuin selkänojallinen sohva. Aion ommella molempiin pellavaisen irtopäällisen.


Ompelupöydän yläpuolella on riittävästi lokeroita pikkutarvikkeiden säilyttämiseen. Kankaat jäävät viereiseen varastoon, sillä en halua ompeluhuoneeseen enempää kaappeja.


Myös villalangat on tarkoitus sijoittaa tähän huoneeseen. Ja hankkia sen ikkunanurkkaukseen vielä mukava nojatuoli neulomista varten.

Viime viikkoina on ollut kivat ulkoilusäät kun on ollut sumuista ja melko lämmintä. Eikä ole enää liukasta. Pitkien kävely- ja pyöräilylenkkien jälkeen saunan lämpö tuntuu ihanalta. Se onkin lämmennyt lähes joka ilta.

Sauna sijaitsee pohjakerroksessa, ompelu-/ ja vierashuoneen vieressä


Aika usein se menee myös niin, että miesväki menee saunaan ja minä kylpyyn kaksi kerrosta ylempänä.


Kylpyammeesta näkee järvelle


Yöpöydällä on tällä hetkellä työkaverilta lainattu  inspiroiva kirja, Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen Leppoisa opas huusholliin - kaikki tarvittavat siivousniksit.. Suosittelen lämpimästi!


Tämän kevään ensimmäiset tulppaanit, ja tietysti valkoiset.


Eilen lauantaina pihalla oli vielä hiukan lunta


Tänään sitä ei ollut enää yhtään. Toivottavasti ei enää tulekaan.

Mukavaa viikkoa!