Pakkaspuuteria

Aamulla ikkunoista avautui yksi vuoden kauneimpia kotipihanäkymiä, ensipakkasten puuteroima puutarha. 

Alkoi heti tuntua vähän joululta. Hyvin pienesti vielä... Sen verran kuitenkin, että tänään oli ensimmäisten glögien aika :)

Marraskuisia mökkipäiviä

Irrottauduttiin miehen kanssa hetkeksi arjesta ja karattiin muutamaksi päiväksi mökille. Tämä on tullut jo muutamaan kertaan sanottua, mutta saaristossa on uskomattoman kaunista, kaikkina vuodenaikoina. Myös marraskuussa. Ja niin hiljaista.

Nykyisin mökille on helppoa mennä talviaikaankin, kun pääsee suoraan lämpöisiin tiloihin. Kännykkäkäyttöinen lämmityksen etäohjain toimii hyvin. Se on mahtava lisämukavuustekijä, ihan ratkaiseva juttu talvimökkeilyssä. Se lämmittää myös käyttöveden valmiiksi.

Uusi kiviarkkulaituri oli kestänyt tähän astiset syysmyräkät ehyenä ja paikallaan. Vain lehtikuusen väri oli muuttunut kauniin harmaaksi. Mutta ankarat jääkoettelemukset ovat vielä edessä päin.

Päästiin pitkästä aikaa nauttimaan miehen kanssa yhdessä savusaunan pehmeistä ja ihanan tuoksuisista löylyistä. Mieshän käy talviaikaan mökillä paljon enemmän kuin minä, joten hän myös pääsee savusaunaan minua useammin. 

Tuoksu on aina tärkeä osa savusaunakokemusta, mutta nyt se entisestään korostui, kun vieno savun aromi sekoittui kuulaaseen pikkupakkasilmaan. Iltayö sattui olemaan tuuleton, meri oli peilityyni ja kirkkaasta täysikuusta johtuen oli myös todella valoisaa. Löylyjen välissä tarkeni hyvin istuskella laiturilla, uimakopin seinään nojaten ja tähtiä katsellen. Saunomistunnelma oli taas kerran aivan satumainen.

Mökillä elämä aina tarkoituksella hieman hidastuu. Pyrimme pitämään mökkielämän yksinkertaisena ja tarpeeksi helppona, jotta mökki olisi oikeasti rentoutumispaikka. Ei siis mitään liian työläitä juttuja mökille. Tämä koskee myös ruokaa.

Toisaalta kivaan mökkielämään kuuluvat myös nautinnolliset ateriahetket. Siksi esimerkiksi helpot valmisruuat eivät ole hyvä vaihtoehto. Onneksi on olemassa paljon herkullisia reseptejä, jotka ovat myös aika nopeita valmistaa.  Yksi sellainen on Täydellinen katkarapukeitto! Se on kuin luotu mökille, helppotekoinen ja nopea - ja todella herkullinen! Ylipäätään niin mainio talvisoppa, että resepti täytyy jakaa. 

Täydellinen katkarapukeitto

3-4 sipulia

Voita tai öljyä

1 punainen paprika

1 vihreä paprika

1 tölkki herkkusieniä nesteineen

1 tölkki murskattua tomaattia (Mutti)

Suolaa

3-4 dl vettä

2 dl kuohukermaa

2 rkl vehnäjauhoja

2 tl jauhettua currya

2 tl jauhettua paprikaa

 Mustapippurirouhetta myllystä

Muutama kokonainen maustepippuri

500 g suuria pakastekatkarapuja

Vihreitä oliiveja maun mukaan

Puolikkaan pienen sitruunan mehu

1. Pilko sipulit pieneksi silpuksi ja kuullota rasvassa läpikuultaviksi. Kaada kattilaan.

2. Pilko paprikat kuutioiksi ja lisää kattilaan. Lisää myös herkkusienet nesteineen, murskattu tomaatti ja  vesi. Mausta suolalla ja anna kiehahtaa.

3. Sekoita venhäjauhot kermaan ja vatkaa seos tasaiseksi. Lisää se keittoon koko ajan sekoittaen. Mausta currylla, paprikalla sekä musta- ja maustepippurilla. Anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. On tärkeätä, etteivät paprikat mene liian pehmeiksi!

4. Lisää katkaravut, oliivit ja sitruunanmehu. Lämmitä kuumaksi, mutta älä enää keitä.

Tarjoile rapeakuorisen maalaisleivän ja vahvanmakuisen juuston kanssa.

Valoa marraskuuhun!

Isä

Isää onniteltiin tuttuun tapaan vähän juhlavammalla brunssilla ja tietysti isänpäiväkakulla. Ruokalajit oli säädetty juhlittavan makuun: makeat olivat pöydässä vähemmistönä, kaikenlaiset croissantit ja hillot loistivat tyystin poissaolollaan, leipä oli hyvin paistunutta ruislimppua ja sen päälle oli tarjolla kylmäsavustettua lohta. Kakku maistui vahvalle salmiakille. Suodatinkahvikin oli tummapaahtoista.

Koska sunnuntain juhlaruuaksi oli varattu miehekkäät pihvit, brunssi oli myös varsin kevyt.

Tyttären kuuluisa kakkutehdas tuotti tänä vuonna isälle kakun Kinuskikissan ohjeella. Isä tykkää salmiakista, joten valinta osui Salmiakkiseepra-nimiseen reseptiin. 

Isänpäiväkävelyllä

Pihveihin, kantarellimuhennokseen ja hasselbackan perunoihin päästiin vasta päivän jo hämärtyessä

Tunnelmallista hyggeilyä!