Blogi on viime aikoina jäänyt lähes kokonaan unholaan. Uusi, kauan odotettu ompeluhuone on innoittanut intensiivisiin käsityöprojekteihin ja ne ovat vieneet kaiken ajan. Juurikaan muuta kuin ompelustöitä ei kotona ole viime aikoina syntynyt.
Ja poiskin ollaan välillä oltu. Meillä on viime vuosina ollut tapana tehdä yksi matka vuodessa koko perhe yhdessä. Ne ovat olleet huippureissuja, mutta tänä keväänä aloimme pohtia, voisiko matkalla vieläkin paremmin huomioida itse kunkin henkilökohtaisia intressejä. Totesimme, että koska meitä on näin monta, se edellyttää porukan jakautumista.
Mies ja kaksi poikaa unelmoivat laskettelusta hyvissä rinteissä, joten he suuntasivat vajaaksi viikoksi Italian alpeille. Kolmatta poikaa taas erityisesti kiinnostavat muutamat nähtävyydet Berliinissä, joka on miehenkin yksi lempikaupunki. Niinpä isä ja poika lähtevät myöhemmin keväällä kahdestaan sinne.
Ja me perheemme harvalukuinen naisväki, jotka olemme aina joutuneet hillitsemään yhteisillä perhematkoilla shoppailu-, kahviloissa istuskelu- ja päämäärätöntä kaupunkivaelteluintoamme, pääsimme kerrankin suunnittelemaan matkan ihan omilla ehdoillamme. Suunta oli nopeasti selvä: New York - tietysti. Ja suunnitelma se, ettei mitään suunnitelmaa.
Ja hyvin saatiin reilu viikko kulumaan. Pidempäänkin olisimme viihtyneet. Mutta kun on hotelli keskeisellä sijainnilla, hyvät lenkkarit jalassa ja metrolippu taskussa, ehtii jo viikossa varsin paljon.
Pilvien yläpuoliset pastellivärit johdattivat meidät sopivasti kotimaan pääsiäistunnelmiin. Tulimme lähes suoraan pääsiäisaterialle, jonka suunnittelu ja valmistaminen oli jäänyt kokonaan miesväen tehtäväksi.
Maskuliininen menu rakentui grillin varaan. Grillattuja, valkosipulimaustettuja perunoita ja vihanneksia, tuorejuustolla täytettyjä ja pekonilla päällystettyjä herkkusieniä, sekä meheviä karitsan grillikareita kermaisen pippurikastikkeen kera.
Jälkiruokana pashaa ja mämmiä kermamaidon kanssa
Perheen pääkokkina sitä arvostaa jokaista sellaista tilannetta, kun saa istua valmiiseen pöytään. Eikä ollut ateriassakaan valittamista!
Olen viime viikkoina ennakoinut tulevaa, ja tehnyt sisällä vähän perusteellisempaa kevätsiivousta/-inventaariota, sillä kokemuksesta tiedän, että puutarhakuumeen roihahdettua mikään mahti ei saa enää uppoutumaan sisähommiin. Ja se roihahtaa heti, kun ilmat kunnolla lämpenevät.
Miehet, erityisesti 18-vuotias poikani, toivat laskettelureissulta tuliaisiksi runsaasti kukkasipuleita. Mikäpä ihanampaa, kuin päästä istuttelemaan gladioluksia ja daalioita esikasvatusruukkuihin.
Valkovuokot pihalla
Ja kevätkaihonkukat
Myös takapihaprojektia potagereineen on viime päivinä aloiteltu.
Näkymä kuistin ikkunasta
Tulevan potagerin ensimmäisten polkujen pohjatyöt on aloitettu. Polut on tarkoitus päällystää punasavitiilillä tai sen värisillä kivillä. Reunassa, pallotuijien välissä oleviin multapenkereisiin tulee mansikkapenkit.
Saunan seinustan särkynyt sydän ja tuoksuköynnöskuusama ponnistavat
elinvoimaisina uuteen kasvukauteen
Nurmikkokin vihertyy päivä päivältä
Myös viime kesänä istutetun Pepi-päärynän pulskat silmut näyttäisivät lupaavan hyvää
Sipulikukat ovat kevään kuningattaria, narsissit avaavat ihan kohta nuppunsa
ja pian sen jälkeen tulppaanit ja helmililjat
Ja se toimi kukon mehevöittäjänä aivan erinomaisesti. Taisi samantien vakiinnuttaa asemansa, kun ajattelee, kuinka paljon tuo muutos parantaa kukon ravintoarvoja.
Ja maku oli taas aivan täydellinen! Tämän maailman helpoimman ja maailman parhaan kalakukon ohje löytyy täältä.
Onnellista vappuviikkoa!
9 kommenttia:
Kivoja kuvia - minua on alkanut viehättämään nuo havut ruukuissa? riittääkö esim. tuijalle iso ruukku ..? Osaatko sanoa? Kiitos jo etukäteen :)
Ihania kuvia taas. Sulla käheet aurinkolasit ja hyvä sävy hiuksissa! Värjäätkö itse vai kampaajasi? Puutarhasi kevättä odotellessa.
Anne, uskoisin, että iso ruukku riittää tuijalle. Mutta siinä sitä ei kai voi säilyttää talven yli ulkona? Ruukut ovat tosi kivan näköisiä, mutta työläitä isojen, monivuotisten kasvien kanssa jos ne täytyy talvehdittaa sisällä.
Meillä on tarkoitus istuttaa kaikki havut suoraan maahan ja laittaa ruukkuihin lähinnä yksivuotisia kukkijoita.
Ja anonyymi :-D Hiukset taisivat saada nyt ansiotonta arvonnousua, sillä tarkoittamassasi kuvassa oli niin suuri tummuusero etualan hahmon ja sitä paljon valoisamman taustan kanssa, että jouduin hiukan käsittelemään kuvaa saadakseni taustan näkyvmään, mm. säätämään koko kuvan värikylläisyyttä voimakkaammaksi. Siinäpä ovat samalla näköjään hiuksetkin saaneet uuden, tavallista punertavamman sävyn.
Eräs toinen luuli että olin siinä kuvassa harrastanut kroisia kuvankäsittelyä ja yhdistänyt hahmon ja taustan kahdesta eri kuvasta, mutta enpä ollutkaan :-)
Kiitos vastauksesta :) mietin itsekin ,että talvi tuo sen ongelman juurikin tuosta syystä. Minusta olisi vain niin kiva kun kaikki olisivat monivuotisia ja voisi vain odotella, että mitä tulee ja mistä :)) Taidan kuitenkin pitäytyä vanhassa tavassa eli yksivuotiset ruukkuun :)
Ihana blogi sinulla! Löysin sen sattumalta selailemalla. Olenkin odottanut jo uutta päivitystä. Nykyään blogisi löytyy suosikeistani. Toivottavasti saadaan kevään ja kesän mittaan taas paljon piha-aiheisia postauksia sekä kuvia ihanista herkuista!
Samaa toivon kuin edellinen kommentoija:)! Teillä on niin ihana iso piha järven rannalla! Suunnitteletko itse pihan ja sen kasvit? Kiitos tuosta kalakukko-ohjeesta:), sitä täytyy kokeilla!
Kiitos kommenteista, anonyymi ja Merja!
Pahansorttinen postailulaiskuus/kiire on vaivannut viime aikoina. Viikot tuntuvat menevän niin huimaa vauhtia, ettei kuvaamis- ja kirjoittelusaumaa vain oikein löydy. Täytyy yrittää ryhdistäytyä varsinkin, jos jotain erityisempää tapahtuu.
Olen suunnitellut pihaa ihan itse, silmissä kuvat englantilaisvaikutteisista 30-luvun puutarhoista. Ja jututtanut myös asiantuntijoita aina kun mahdollista.
Puolen hehtaarin piha on kyllä tavallaan ihana, mutta puutarhan perustamisen ja ylläpitämisen kannalta myös melkoisen haastava. Kun mittasuhteet ovat suuret, ei esimerkiksi 50 kpl taimia näy vielä juuri missään. Niinpä homma etenee vähän hitaasti kun puutarhan kolkkia laitellaan kuntoon yksi kerrallaan.
Mutta ehkäpä tämä on niitä asioita, jotka eivät muutenkaan tule koskaan valmiiksi :-)
Heipä hei,
Ihmettelinkin, että missä on pääsiäisruoka postaus! Olin niin odottanut sitä, koska teillä on aina herkulliset ruuat ja kattaukset:) Kalakukko lähtee jossain vaiheessa kokeiluun. En ole pitkään aikaan tehnyt tuota herkkua.
Olisi ihana pitää havut ruukuissa, mutta kuten jo aiemmin sinäkin mainitsit, niin eivät talvea selviä. Ehkä jos jollain styrxoilla ympäröisi sen ruukun. Mutta sittenhän se ei enää olisi kaunis:(
Kiitos jälleen kauniista kuvista ja hyvästä seurasta:)
Nauttikaahan simasta ja munkeista!
Meillä on ulko-oven edessä tuijat isoissa ruukuissa läpi vuoden. Hyvin ovat säilyneet monta vuotta, kasvaneet puolitoista metriä korkeiksi. En suojaa niitä kevätauringolta esteettisistä syistä, vaan aloitan katselun aikaisin keväällä.
Lähetä kommentti