Ihanaa olla kotona

Nyt kun ensimmäiset yöpakkaset on koettu, olemme alkaneet kerätä puutarhasta loputkin sadot talteen. Talon seinustan Zilga-viiniköynnöksen tyhjentäminen on poikinut ämpäritolkulla rypäleitä.

Niitä on syötykin useiden viikkojen ajan ihan sellaisenaan, mutta rypälesato on nykyisin niin valtava, että melkoinen marjavuori jää joka syksy odottamaan myös jatkokäsittelyä.

Olemme vuosien varrella paljonkin miettineet, mitä kaikkea niistä voisi valmistaa, mutta lopulta aina päädymme ensimmäisten yöpakkasten havahduttamana työntämään rypäleet mehumaijaan. Niin kävi tänäkin syksynä.

Saatiin kymmeniä litroja vahvanmakuista rypälemehutiivistettä, jonka laimennussuhde on noin 1:3.  Emme tässä vaiheessa lisänneet mehuun lainkaan sokeria. Kuumensimme myös valmiit mehupullot, eli pästoroimme ne. Nyt mehujen pitäisi säilyä jääkaappilämpötilassa.

Pepi-päärynän ensimmäinen sato

Syksy on kaunis vuodenaika ja paranee vaan edetessään. Marraskuu on oma lempikuukauteni. 

On vaan niin tunnelmallista ja ihanaa, kun maailma käärityy siihen marraskuun pehmeän harmaaseen villahuopaan ja ajan kulkukin tuntuu hidastuvan. Voi rauhassa kääntyä sisäänpäin ja elellä vaan hiljakseen päivästä toiseen. Kun ei saa oikein mitään aikaiseksi, tuntee olevansa sopusoinnussa  ympäröivän luonnon kanssa.

Loppusyksyn hämärinä kuukausina on erityisen ihanaa olla kotona! Perjantaita oikein odottaa.

Olemme aina pyrkineet pitämään perjantai-illat perheen omana aikana, mahdollisuuksien mukaan vapaana muista menoista. Nykyisin huomaamme yhä useammin olevamme miehen kanssa viikonloppuisinkin kahdestaan.  

Eikä se haittaa yhtään! Takana on paljon hektisiä ja työteliäitä vuosia, kun on kasvatettu neljä lasta aikuisuuden kynnykselle. Siksi lisääntyneestä vapaa-ajasta ei osaa olla ollenkaan huolissaan. Päinvastoin. Tuntuu taivaalliselta kun riittää, että kaksi aikuista huolehtii lähinnä vain itsestään. Ja tietysti vähän toisistaankin, mutta sitäkin kutsutaan lellimiseksi. 

Tämä lelliminen lähti siitä, kun aloimme miehen kanssa miettiä, miten lyhyisiin mökkilomiin voisi saada samaa hohtoa kuin matkailussa parhaimmillaan. Saaristo ja mökkiympäristö kun tarjoaa lomalle jo huikean kauniit puitteet. 

Lomamatkoiltahan odottaa paikkaan ja ympäristöön liittyvien elämysten lisäksi mielellään myös pientä ylellisyyttä. Vähän perusarjesta poikkeavia ruokia, tunnelmallisia hetkiä esteettisissä puitteissa, pitkiä, ihania aamupaloja, hyvää sänkyä muhkeine peittoineen ja puhtaine (pellava-)lakanoineen, heräämistä ilman herätyskelloa, paksuja, pehmeitä pyyheliinoja ja hotellitasoisen puhdasta kylppäriä tykötarpeineen. 

Eli aktiviteettien vastapainoksi lepoa, herkuttelua, ylellistä kylpemistä ja kiireetöntä oleilua hyvässä seurassa, nautittavassa ympäristössä. 

Aloimme järjestää noita elementtejä mökkilomille. Siitä tuli pian tavoite, johon molemmat aktiivisesti pyrimme. Piti muistaa huolehtia mökkilellimisistä.

Nyt nuo arjen huvitukset ovat alkaneet siirtyä yhä enemmän kotiinkin. Miksi esimerkiksi perjantai-iltana vain nuokkua netissä, kun voi valmistella vaikka hyvän aterian kahdelle ja kattaa sen kauniisti? Ja ellei jaksa innostua ruuanlaitosta, niin voi ostaa jotain pientä hyvää ja kattaa sen nätisti pöytään. Istua kiireettä yhteisen pöydän ääreen ja jutella rauhassa. Paras mahdollinen seurakin löytyy kotoa.

Viime perjantaina mies suunnitteli ja kattoi lellipöydän. Teema oli tavanomaisen haaveilun lisäksi tulevan matkan suunnittelu. 

Kohta on taas perjantai. Tunnelmallisia syyspäiviä ja varsinkin iltoja!