Tänä syksynä on ollut kaunis ruska. Sitä on tosin ihailtu enimmäkseen ikkunoista, sillä runsaat sateet ovat heikentäneet ulkoilumahdollisuuksia.
Rantasaunan remontti on jo pitkällä. Ulkopuoli on lähes valmis, vain piipunhattu ja päätyjen tikapuut puuttuvat, sekä sisäänkäynti ja terassi ovat viimeistelemättä. Myös pieniä maalaushommia on vielä tekemättä. Ne kaikki, piipunhattua ehkä lukuunottamatta, jäänevät ensi kevääseen.
Sähkötyöt rakennuksen sisällä pitäisi vielä saada tehtyä, sillä saunan uusi hienous, hanavesi, edellyttää ympärivuotista lämmön ylläpitämistä.
Ihmeellinen syksy, orvokit kukkivat vieläkin etupihan ruukuissa!
Syysloman vapailla päästiin nauttimaan hetkeksi myös mökkielämästä. Saaristo on mielestäni kauneimmillaan juuri syksyllä.
Meillä oli pieni koiravieras mukana mökkireissulla. Kahdeksan kuukautta vanha kaniinimäyräkoiranpentu Arvi jätti jälkeensä raastavan koirakuumeen, vaikka olemme (vakaasti?) päättäneet, että Bellan jälkeen pysymme lujina emmekä hanki enää uusia koiria.
Että voikin otus olla suloinen!
Tämän näköisenä ei saisi katsoa koirattomuuspäätöksen tehnyttä ihmistä...
Mökkiruokana pitkään haudutettua feta-halloum-juurespaistosta, sesongin juureksista.
2 kommenttia:
Todellakin,saaristossa on niin kaunista syksyisin.ja tuo pikku Arvi.Niiiiiin suloinen!-sanna-
Sanopa muuta Sanna!
Ja Arvi sai kyllä pään pyörälle, on ollut kova homma yrittää toipua siitä mäyräkoirakuumeesta - eikä vieläkään tiedetä, onnistuuko se edes :D
Lähetä kommentti