Pitkät, kiireettömät aamiaiset ovat yksi kesäloman ihana juttu. Meillä ne useimmiten valmistaa mies, minä hoidan päivän muut ateriat. Työnjako, johon olemme molemmat tyytyväisiä.
Miehen aamupalakattausten tyylilajia voisi luonnehtia toisaalta koruttomaksi. Kaikki "turha" puuttuu, kuten alulautaset, asetit ja servetit. Tähän luokkaan lukeutuvat usein myös kahvilusikat ja ottimet.
Toisaalta tyylilaji on melko reheväkin, sillä esimerkiksi astiavalinnat eivät noudata mitään yhtenäistä linjaa.
Jos aamiainen nautitaan potagerissa, kuten kesäaikaan on usein tapana, mies tekee aamiaisleivät valmiiksi ennen ulos siirtymistä, käytännön syistä. Samoista syistä myös tarjottavat laitetaan mieluiten esille omissa alkuperäispakkauksissaan. Siitä ne on helppo ja nopea siirtää takaisin kylmään. Eikä tule tiskiä.
Miehen aamupalapöydässä on myös itse kerättyjä tuoreita mansikoita ja muitakin potagerin antimia. Ja näin kesäaikaan usein myös juuri poimittu luonnonkukkakimppu. Ehkä vanhassa sillipurkissa, jonka kyljessä näkyy vielä jäämiä tiskikoneen haalistamasta etiketistä. Ei se ole niin tarkkaa.
Minut herätetään siinä vaiheessa, kun kaikki on valmista. Voin vain kävellä puutarhan läpi suoraan aamiaispöytään. Joka siellä odottaa aina yhtä ihanana, hänen näköisenään ♥️
Nyt kun olemme molemmat lomalla, aikaa vietetään vuoroin kotona, vuoroin mökillä. Mieluiten kuitenkin mökillä, kun sinne nyt pidemmiksi ajoiksi pääsee.
Reissujakaan ei ole ennen syksyä suunnitteilla. On ihanaa vain olla, ilman mitään aikatauluja.
Kaupungissa kesäänsä viettävät lapset vierailevat välillä luonamme mökillä
Mökillä on erityisen kiva valmistaa sellaisia ruokalajeja, joihin liittyy jotenkin folio. Uuniperunoita, kala- tai lihanyyttejä grillissä.
Kun koko ateria hautuu hitaasti folion sisällä, siitä pikkuhiljaa leviää ruokahalun herättävä tuoksu ympäristöön. On myös hauska aloittaa ateria availemalla se ihanasti tuoksuva foliopakkaus.
Lisäksi tällaiset ruuat on erittäin helppo valmistaa. Raaka-aineet löytyvät yleensä suoraan jääkaapista. Olen alkanut käyttää folion sisällä välillä myös kertakäyttölautasia, jotta hauduttaessa syntyvät herkulliset liemet eivät vahingossakaan pääse karkaamaan.
Olen käyttänyt myös haukea tämän ruokalajin raaka-aineena ja hyvin toimii sekin. Ollaan silloin myös aika omavaraisia, sillä haukia saa mökillä helposti ongella ja lähes kaikki muu tarvittava lähtee mukaan kotoa potagerista.
Tässä on miehellä jo pientä muikeutta hymyssä
Myöskään uuniperuna ei petä koskaan, varsinkaan koleina ja sateisina heinäkuun päivinä
2 kommenttia:
Hei,
aikaisemmin kirjoitit, että teillä kasvaa viiniköynnös. Meille tulee nyt tosi paljon viinirypäleitä. Onko sinulla jotain vinkkiä tai tietoa, miten näistä saisi parhaiten tehtyä mehua:).
Hei Merja!
Meidän vanhasta Zilga-köynnöksestä tulee kymmeniä kiloja rypäleitä eli niiden kanssa olemme joutuneet miettimään miten ne oikein käyttäisimme. Muuta ei olla toistaiseksi keksitty, kuin tavallinen mehustus mehumaijalla. Se on onnistunut ihan hyvin, mehusta on tullut kivan makuista ja käyttökelpoista. Tosin on tuntunut tarpeelliselta lisätä sokeria, mitä esim. omenamehun kanssa ei välttämättä tarvita.
Lähetä kommentti